"Suurin osa ei vastaa enää jäljittäjien puheluihin" – johtava tartuntatautilääkäri huolissaan välinpitämättömyydestä Vantaalla

Vantaan tartuntataudeista vastaavan lääkärin Kirsi Valtosen mukaan välinpitämätön suhtautuminen koronaan on kasvanut, sillä virukselle altistuneista jopa 60 prosenttia ei vastaa taudinjäljittäjien puheluihin.

– Tässä nykyisessä tilanteessa tartunnanjäljityksen vaikuttavuus on heikentynyt johtuen taudin luonteesta ja endeemisestä leviämisestä yhteiskunnassa. Lisäksi erityisesti altistuneiden kohdalla on selkeää välinpitämättömyyden lisääntymistä havaittavissa, toteaa Valtonen.

Valtosen mukaan jäljityksessä vastaan tulee myös tartunnan saaneita, jotka kieltäytyvät kaikesta yhteistyöstä.

– Nämä ovat pääsääntöisesti rokottamattomia henkilöitä. Pieni joukko positiivisen testituloksen saaneita ei vastaa puhelimeen. Nämä henkilöt ovat useimmiten ulkomaalaistaustaisia rakennusalan työntekijöitä.

Usein tilanne kääntyy eristysajan jälkeen päälaelleen, kun samat henkilöt soittavat asiakaspalvelulinjalle, kun tarvitsevat todistuksen tartuntatautipäivärahan hakemista varten. Valtonen harmittelee, että jäljitystä heidän kohdallaan ei siis saada tehtyä.

– Nuoremmat tartunnan saaneet (18-30 vuotiaat) pelkäävät usein antaa tietoja kontakteistaan ja menoistaan. Pelätään antaa kavereiden tietoja eivätkä halua kavereitaan karanteeneihin.

Valtosen mukaan on käynyt niinkin, että langan päähän saatu rokottamaton ja altistunut henkilö on ollut vihainen karanteenista ja antanut palautetta muun muassa hallituksen ja pääministerin toimista.

– Pääasiassa ovat ilmeisesti kuitenkin noudattaneet karanteeneja ja käyneet exit-testeissä.

Vantaalla saatujen kokemuksien mukaan koululaisten ja päiväkotilasten vanhemmat sekä työpaikoilla altistuneet vastaavat parhaiten jäljittäjien puheluihin.

Hybridistategia natisee liitoksistaan

Tartunnanjäljityksessä on Valtosen mukaan Vantaalla edelleen ruuhkaa ja puhelinkontaktoinnin viive on tällä hetkellä 1-7 päivää, sillä tapausmäärät ovat nousussa. Ensiviestit lähtevät vuorokauden sisällä, ja puhelinkontaktoinnissa priorisoidaan riskiryhmäläisiä,  jotka voisivat hyötyä minihepariini-aloituksesta.

 – Tautia esiintyy tällä hetkellä luultavasti merkittävästi enemmän kuin mitä tietoomme tulee, näin ollen jäljityksellä pystytään vaikuttamaan epidemian kulkuun vain osittaisesti eikä pelkällä jäljityksellä pystytä enää epidemiaa hallitsemaan, Valtonen sanoo.

Hybridistategian toinen kulmakivi, ihmisten testaaminen, on Valtosen mukaan vähentynyt merkittävästi.

– Testausmäärät ovat puolittuneet elokuun huippulukemista. Elokuussa testeissä kävi parhaimmillaan yli 2000 henkilöä päivässä, mutta nykyisin vain vajaa 1000, sanoo Valtonen.

Jäljittäjien määrän lisääminen ei paranna tilannetta

Kouluissa ja päiväkodeissa altistuneet kartoitetaan vielä THL:n suositusten mukaisesti. Jäljitys kohdistuu lähikontakteihin, eikä "varmuuden vuoksi" -karanteeneja aseteta enää isolle joukolle altistustilanteissa, joissa lähikontaktia ei pystytä varmuudella tunnistamaan.

– Sekä rokottamattomien että rokotettujen tartunnan saaneiden lähikontaktit kartoitetaan, mutta rokotettuja altistuneita ei aseteta karanteeniin kuin poikkeustapauksissa. Olemme asteittain kohdentaneet jäljitystä suurimman tartuntariskin lähikontakteihin.

Vantaalla odotetaan tartunnanjäljityksen kohdentamiseen selkeitä kansallisia linjauksia, sekä linjausta, miten kauan nykyisen kaltaisia tartuntatautilakiin perustuvia eristämis- ja karanteenipäätöskäytäntöjä jatketaan.

– Tapausmäärien kasvun vuoksi olemme palkanneet uusia jäljittäjiä.

Lopuksi Valtonen toteaa karusti, että tartunnanjäljityksen resursseja merkittävästi lisäämälläkään ei selkeää lisähyötyä jäljityksen tehokkuuteen ole nykytilanteessa odotettavissa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja