THL:n tartuntaluvut todennäköisesti liian pieniä, liki koko Suomi leviämisvaiheessa – "Kukaan ei pysty ennustamaan, milloin tautihuippu on"

Sosiaali- ja terveysministeriö STM ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoivat Suomen koronatilanteesta keskiviikkona tiedotustilaisuudessa.

MTV Uutiset Live kertoo ja näyttää kun tapahtuu. Se on toimitus, joka elää uutispäivää kanssasi.

Seuraa jatkuvaa lähetysvirtaa yhden ruudun kautta osoitteessa mtvuutiset.fi ja MTV Katsomossa.

Tänään Suomessa on todettu 2 584 uutta koronavirustartuntaa. Tiistaina voimaan tulivat puolestaan entistäkin tiukemmat koronarajoitukset.

Vaikka koronaluvut ovat olleet viime aikoina kasvussa, niin THL:n Mika Salmisen mukaan kyse on silti todennäköisesti "aliarviosta", sillä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lukujen saamisessa THL:n rekisteriin on ollut ongelmia.

– Asiaa tutkitaan nyt kuumeisesti, että missä on vika, THL:n Salminen sanoo.

Tällä hetkellä leviämisalueen tunnusmerkit täyttyvät kaikkialla muualla Suomessa paitsi Kainuun alueella.

Huomioitavaa myös on, että pyhien aikaan koronatestiin ei mennä yhtä matalalla kynnyksellä kuin arkena, Salminen toteaa. Tämä voi niin ikään vaikuttaa julki tuotuihin koronalukuihin.

"Korona kiertää vuosi vuodelta"

STM:n mukaan positiivisten koronatestien määrä on kasvussa.

Suomessa positiivisten testien osuus kaikista testeistä oli viime viikolla 10,7 prosenttia, kun edeltävällä viikolla testipositiivisuus oli 8,1 prosenttia.

– Sairaalakuormitus on toistaiseksi melko vakaa, mutta emme tiedä, mihin omikronin aiheuttamat suuret tapausmäärät loppupeleissä johtavat, toteaa STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Salmisen mukaan hän ei pysty ennustamaan tautihuipun ajankohtaa.

– Enkä usko, että kukaan pystyy ennustamaan, milloin se tautihuippu tänä talvena on. Tyypillisesti se on talvella. Onko se joulu-, tammi- vai helmikuu, jää nähtäväksi, Salminen sanoo.

Salminen toteaa, että kolmannet rokotukset ja tuoreet koronarajoitukset todennäköisesti hillitsevät omikronin leviämistä. THL:n Salmisen mukaan on kuitenkin selvää, että korona on tullut jäädäkseen.

– Korona kiertää vuosi vuodelta. Emme pysty täysin ennustamaan tulevien talvien tilannetta, Salminen sanoo.

– Jos nyt ei pohdita sitä, mikä on tilanne ensi vuonna ja mietitä ratkaisuja, joilla pystyttäisiin parantamaan terveydenhuollon resilienssiä, niin silloin ollaan taas myöhässä, Salminen jatkaa.

"Potilaiden määrä pitää saada laskuun"

THL:n Salmisen mukaan globaalisti pandemia on "yhä voimissaan". Tautitapauksia riittää, mutta jotain positiivistakin on havaittavissa.

– Kuolemantapaukset eivät ihan samalla tavalla seuraa tapausvaihtelua kuin aikaisemmin, Salminen sanoo.

Useaan otteeseen onkin saatu viitteitä siitä, että vaikka omikron on herkkä tarttumaan, niin se saattaisi aiheuttaa vähemmän vakavia tautitapauksia kuin koronaviruksen aikaisemmat muunnokset. Englannin ja Skotlannin alustavien tietojen mukaan omikron onkin 40–60 prosenttia lievempi kuin delta. Kyse on kuitenkin alustavista tutkimustuloksista.

Suomessa on toistaiseksi todettu 172 varmistettua omikrontapausta, mutta seulontatestien perusteella omikron muodostaa jo 80 prosenttia HUSin uusista koronatapauksista.

– Hyvin herkästi tarttuu ja hyvin herkästi leviää, Salminen sanoo.

Tämä näkyy osaltaan myös koronaviruksen jätevesiseurannassa, sanoo Voipio-Pulkki. Jätevesissä havaituissa koronavirusmäärissä nimittäin nähtiin selkeä nousu joulukuussa.

Kolme nyrkkisääntöä

Tehohoitopaikkojen pelättyä kasvua ei ole ainakaan vielä tapahtunut.

– (Tehohoidon) kapasiteetti on kokonaisuus. Koronaviruspotilaiden määrä pitää saada laskuun, Voipio-Pulkki toteaa.

Erillisistä koronasairaaloista on Voipio-Pulkin mukaan keskusteltu yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärien kesken. Ilmoille on heitetty ajatus, että sairaaloiden sisällä olisi tiettyjä osastoja, jotka olisivat pysyvämmin koronapotilaiden hoitoa varten. Voipio-Pulkin mukaan ei ole perusteltua perustaa erillisiä sairaaloita vain koronapotilaita varten.

– Korostamme sitä, että jotta muiden sairauksien hoito Suomessa voidaan asianmukaisesti turvata, niin meidän tehtävämme on pyrkiä saamaan epidemia kuriin ja sitä kautta turvaamaan hoito niin koronapotilaille kuin muillekin potilaille myös jatkossa, Voipio-Pulkki jatkaa.

Keinoista tärkein on Voipio-Pulkin mukaan rokotuskattavuus ja rokotussuojan ylläpito.

– Omikronin takia rokotussuojaa on vahvistettava. Jokainen pistos on tärkeä. Ensimmäinen, toinen ja kolmas, Voipio-Pulkki toteaa.

Tartuntariskin vähentämiseen Voipio-Pulkki antaa kolme "nyrkkisääntöä".

– Vältä tungosta, käytä maskia ja jos on oireita, pysy kotona ja noudata oman alueen koronatestausohjetta, Voipio-Pulkki ohjeistaa.

Pikatesteissä on eroja

Kotona tehtävien koronatestien myyntihyllyt ovat viime aikoina olleet usein tyhjiä.

STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalaisen mukaan pikatestin tulos olisi hyvä tarkistaa vielä virallisella koronatestillä.

– Näin tautitapaus tulee rekisteröityä ja voimme seurata epidemian kulkua. Kun tiedetään altistuneita, niin heitä on mahdollisuus tavoittaa ja asettaa karanteeniin. Heillä on myös oikeus siihen tietoon, Puumalainen perustelee.

Voipio-Pulkki kuitenkin myönsi, että koronatestaus ei tällä hetkellä toimi toivotulla tavalla kaikkialla Suomessa.

THL:n Salmisen mukaan kotona tehtävän pikatestin positiiviseen tulokseen on syytä luottaa.

– Negatiivinenkin on varsin luotettava, Salminen sanoo.

Jossain tapauksissa pikatestit voivat kuitenkin olla epäluotettavia. Näin esimerkiksi koronataudin alku- ja loppuvaiheessa, Salminen sanoo.

– Valmistajia on monenlaisia. Kuten kaikissa tuotteissa, niin on laatueroja. Jotkut ovat hyviä ja sitten on myös huonompia, Salminen toteaa.

Salmisen mukaan Suomessa myytävät koronatestit ovat kuitenkin osoittautuneet laadukkaiksi.

Tällä hetkellä kotitesti ei riitä siihen, että annettaisiin virallinen karanteenimääräys.

– Se on osaltaan peruste siihen, että henkilö voisi saada tartuntatautipäivärahaa, Puumalainen sanoo.

– Ymmärrän senkin, että jos kyse on pienestä lapsesta, niin jos hänellä ei ole ollut muita sosiaalisia kontakteja kuin oma perhe, niin jatkotartuntojen riski on aika pieni, Puumalainen jatkaa.

Puumalaisen mukaan mielikuva siitä, että koronajäljitys ei toimisi tällä hetkellä lainkaan, ei pidä paikkaansa. Kaupungeissa on kuitenkin ongelmia, hän myöntää.

Lue myös:

    Uusimmat