Ympäristöviranomaiset ovat ottaneet tänä vuonna käyttöön yhdyskuntarakenteen muutoksia kuvaavan järjestelmän, joka kertoo taajamien levittäytyvän yhä laajemmalle alueelle. Vuosina 1980-95 Suomeen tuli lähes 1 600 neliökilometriä uutta taajama-aluetta. Kasvua oli 15 vuodessa peräti 42 prosenttia. -Pinta-alan kasvu johtuu pääasiassa olemassaolevien taajamien laajenemisesta, kertoo suunnittelija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tyypilliset esimerkit löytyvät pääkaupunkiseudulta. Esimerkiksi Nummela, Lohja, Veikkola ja Espoo ovat vähitellen kasvamassa yhteen, arvioi Oinonen. Porin seutu tarjoaa esimerkin siitä, miten pientalovaltaiset taajamat ovat kuroutuneet kiinni keskustaajamaan. Nauhamainen taajama ulottuu nykyisin Porista Harjavaltaan asti. Myös Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä lähitaajamia on liittynyt keskustaajamiin.
Laajenemisesta huolimatta taajamat peittävät vain vajaat kaksi prosenttia Suomen maa-alasta. Taajamien pinta-ala oli 1995 vuonna 5 300 neliökilometriä.
Taajamissa asuu 80 prosenttia väestöstä
Suomalaisista jo 80 prosenttia asuu taajamissa, mutta muun muassa taajamien pinta-alan kasvun ansioista taajamissa asutaan aiempaa väljemmin. Asukastiheys on laskenut kaikissa muissa keskustaajamissa paitsi Helsingissä, josta on tulossa Suomen tiheimmin asuttu keskustaajama. Ykkössijaa pitää vuoden 1995 tilastossa vielä Kuopio.
Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä kertoo, että vielä vuonna 1980 runsaat 70 prosenttia asui taajamissa, viisitoista vuotta myöhemmin 80 prosenttia. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja yli 5 000 asukkaan taajamiin.
Kolmen suurimman keskustaajaman, Helsingin, Turun ja Tampereen alueella väestö on lisääntynyt liki neljännesmiljoonalla asukkaalla. Yli puolet Suomen taajamista on silti edelleen alle tuhannen asukkaan taajamia. Ympäristöviranomaisten luokittelun mukaan Suomessa on 751 taajamaa.
Salo vei työpaikkapotin
Seurantajärjestelmän avulla on vertailtu 34:n suurimman kaupunkiseudun kehitystä asettamalla kaupunkiseudut suuruusjärjestykseen muun muassa työpaikkojen mukaan. Salo kehittyi työpaikkamittarilla mitattuna vauhdikkaimmin: sen sijoitus nousi 15 vuodessa 11 sijaa ylöspäin. Myös Raahe ja Hyvinkää kohensivat sijoitustaan.