Suomi-neitoja orjiksi itään

Suomen orjakaupan laajuudesta ei siis ole tarkkaa tietoa. Tutkijan mukaan ilmiö on tärkeä meikäläisessä historiassa, mutta sitä ei pidä liioitella. Hän arvioi, että kun Mustan- ja Kaspianmeren orjamarkkinoilla myytiin vuosittain kymmeniätuhansia, heistä korkeintaan ”muutama kymmen” oli suomalaisia ja karjalaisia.

Mutta miksi ihmeessä kaapparit näkivät vaivaa kulkea kauas jäiseen ja korpiseen Pohjolaan asti, kun ryöstettävää väkeä oli lähempänäkin orjakauppareittejä, -markkinoita ja nykyslangin mukaisia loppukäyttäjiä?

Vaaleilla suomalaisneidoilla oli kysyntää. Heitä ei haluttu plantaasityöhön vaan haaremeihin tai palatseihin vaimoiksi. Orjia oli myös tapana antaa lahjoina, joten vaaleatukkainen ja sinisilmäinen tyttö tai nuori nainen oli arvotavaraa eteläisempien vyöhykkeiden palatseissa.

Orjan hinta vaihteli kysynnän ja tarjonnan mukaan

Pohjolan tai lännen orja kulki ”tuotemerkillä” nemtsi. Orjia ei tietenkään luokiteltu nykymittapuun kansallisuuksien mukaan, vaan kategorisoitiin ulkonäön ja ihonvärin perusteella. Korpela kertoo, kuinka erään Karjalasta siepatun nemtsin hinta nousi matkan varrella yli tuhatkertaisesti.

Hinnat tietysti vaihtelivat kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tässä vahvoilla olivat markkinatietoiset orjakauppiaat, kun ei ollut hintoja tasaavia globaaleja markkinoita. Kauppaa käytiin tässä ja nyt, ja heittelehtivän täsmämarkkinatiedon hallitseva kauppias oli vahvoilla.

Kirjaa lukiessa on hyvä pitää sormi tai kirjanmerkki sivuaukemalla 10-11. Siiinä on kartta tärkeimmistä paikoista ja joista, joita pitkin koko kauppaketju soljui. Se ulottuu Torniosta Heratiin ja Kreetalta Ob-joelle. Mukana ei ole läntisen Euroopan orjakauppaa, joka hiipui alueella vuosisatoja itää ja kaakkoa aiemmin, mutta suuntautui Afrikan kautta Atlantin yli Amerikkoihin.

Kirja myös vilisee henkilö- ja arvonimiä. Korpela avaa juurta jaksain orjuutta termistöstä lähtien. Se oli (ja on yhä) monitahoisempi kuin meille tv:stä tuttu Atlantin takainen plantaasiorjuus.

Kaupungeissa orjilla oli eri tehtävä kuin maaseudulla. Missä kulki orjana olemisen raja, miten se erosi väestön pakko-otoista, työvelvoitteista, velkavankeudesta tai (hallinto)alamaisuudesta?

Jotkut orjat päätyivät hallinnoissa korkeisiin virkoihin, mutta moni rivisotilaaksi. Orjiksi päädyttiin monella tavoin, jopa niin että myytiin omia perheenjäseniä hengen pitimiksi. Oli vapautettuja orjia, jotka eivät halunneet palata kotiinsa.

Orjakauppa oli niin tavallista muun tavarakaupan ohella, ettei se aina edes näy jäljelle jääneissä dokumenteissa. Ilmiö alkoi piirtyä niihin paremmin, kun hallitsijat alkoivat rakentaa tanakampia valtioita rajoine ja hallintoineen. Hallitun alueen väestömäärä oli hyvä tietää, jotta sitä pääsi verottamaan, ja ettei tätä verotuskelpoista ainesta olisi ryöstetty muualle.

Tai ei ryöstetty, jos oli samaa uskontoa. Orjakaupassa olivat mukana tavalla tai toisella kaikki kolme monoteistista Kirjan uskontoa. Ja kyllä ns. omiakin myytiin, katoliset ortodokseja ja päinvastoin, shiiat sunneja ja päinvastoin. Pakanoita voi myös myydä uskontuskitta.

Tämä on tarkkaavaisuutta vaativa mutta kiehtova kirja merkittävästä ilmiöstä. ”Ihmisten ja omaisuuden ryöstely oli suurta liiketoimintaa myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa Liettuasta Keski-Aasiaan, Kaspianmerelle ja Balkanille ulottuvalla alueella.”

Se oli myös armotonta, väkivaltaista liiketoimintaa. Niin kuin on tämänkin päivän ihmiskauppa eli orjuus.

Janne Hopsu

Kirjoittaja on ulkomaantoimittaja MTV Uutisissa

• ti20:33
  Petteri Orpo

  Orpolta taas nolo kömmähdys eduskunnassa
• ti16:19
  Alexander Stubb

  Presidentti Stubb osallistuu halukkaiden koalition johtajien etäkokoukseen, aiheena Ukraina
• 19.10.19:36
  Ranska

  Helena Petäistö: Ranska ei ole koskaan oppinut uimaan demokratiassa – nyt se heitettiin räpiköimään sinne väkisin
• 19.10.11:03
  Kirja-arviot

  Suomi ei hurmaantunut natseista – uutuuskirja avaa mutkikasta suhdettamme Hitlerin Saksaan
• 10.10.08:08
  Jäänmurtajat

  Pääministeri Orpo: Suomalaista jäänmurtajaosaamista myydään vielä vuosikausia
• Lataa lisää