Suomi luovutti syksyllä Turkille yhden maan vaatiman miehen lisää mutta kieltäytyi terrorismista Turkissa tuomitun luovuttamisesta

1:04

Suomen poliittinen johto on painottanut ulostuloissaan, että luovuttamispyynnöissä noudatetaan kansainvälistä ja kansallista lainsäädäntöä.

– Niiden osalta on todettu se, että ne eivät meidän yhteiskunnissamme ole päätöksiä, joita poliittiset päättäjät voivat tehdä, vaan ne perustuvat oikeusjärjestelmään ja oikeuslaitoksen ratkaisuihin, Haavisto kommentoi STT:lle tällä viikolla.

Turkin terrorismia koskevat pyynnöt ovat liittyneet erityisesti Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK) ja Gülen-liikkeeseen. EU pitää PKK:ta virallisesti terroristijärjestönä, mutta Gülen-liikettä ei. Yksikään Suomen viime vuosina Turkkiin luovuttama ihminen ei ole liittynyt ministeriön päätösten perusteella terrorismiin. Kahdessa aiemmassa päätöksessä on ollut kyse seksuaalirikoksista.

Suomen poliittinen johto ja virkamiehistö ovat myös keskustelleet Turkin kanssa maan tekemistä luovuttamispyynnöistä. Viimeisin myönteinen luovuttamispäätös tehtiin lokakuussa, noin kaksi viikkoa ennen kuin oikeusministeriön virkakuntaa matkusti Turkkiin keskustelemaan aiheesta.

Ryöstöstä tuomittu päätettiin luovuttaa

Oikeusministeriön mukaan kaksoisrangaistavuuden ehdon pitää täyttyä, ennen kuin rikoksesta tuomitun voi lain mukaan luovuttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että rikos, josta henkilö on tuomittu, täytyy olla molempien valtioiden rikoslaissa säädetty rangaistavaksi. Lisäksi rikoksen pitää olla Suomen rikoslaissa sellainen, että siitä voidaan tuomita vähintään vuosi vankeutta. Suomi ei myöskään lähtökohtaisesti luovuta omia kansalaisiaan EU:n ulkopuolisiin maihin, kuten Turkkiin.

Molemmat tuoreet päätökset ovat koskeneet miehiä, joiden nimet on mainittu Turkin mediassa henkilöinä, joita maa on vaatinut Suomea luovuttamaan.

Suomen Turkkiin luovuttama mies oli oikeusministeriön mukaan tuomittu Turkissa Muglan rikostuomioistuimessa vuosina 2011 ja 2015 muun muassa aseellisesta ryöstöstä ja haavoittamisesta. 12. lokakuuta tehdyn luovuttamispäätöksen mukaan hänelle oli määrätty kotimaassaan pantavaksi täytäntöön noin kuuden ja puolen vuoden mittainen vankeusrangaistus.

Mies itse vastusti luovutustaan. Oikeusministeriön päätöksen mukaan korkein oikeus (KKO) ei nähnyt lausunnossaan estettä miehen luovuttamiselle, ja ministeriö suostui Turkin pyyntöön.

Oikeusministeriön mukaan luovutettua ei saa kuitenkaan Turkissa asettaa syytteeseen ennen luovutusta tehdyistä muista teoista ilman Suomen oikeusministeriön lupaa.

Päätöksistä ei voi valittaa

Suomi ei suostunut 7. marraskuuta tehdyn päätöksen mukaan luovuttamaan turkkilaismiestä, joka oli saanut kotimaansa korkeimmassa oikeudessa yli kolmen vuoden vankeusrangaistuksen aseellisen terroristijärjestön jäsenyydestä vuonna 2016. Ministeriön päätöksestä ei ilmene, mistä järjestöstä on kyse, mutta Turkin mediassa olleiden tietojen perusteella miehen epäillään liittyneen PKK:hon.

Korkein oikeus katsoi lausunnossaan, että miehen luovutukselle on este. KKO vetosi luovutuslain kohtaan, jonka mukaan ihmistä ei voi luovuttaa, jos hänen voidaan kotimaassaan katsoa joutuvan esimerkiksi kansallisuutensa tai poliittisen katsomuksensa vuoksi hengenvaaraan tai vainon kohteeksi. Oikeusministeriö hylkäsi luovutuspyynnön KKO:n lausunnon perusteella.

Suomi on hylännyt valtaosan Turkin tekemistä luovuttamispyynnöistä. Turkki on esimerkiksi aiemmin vaatinut Suomea luovuttamaan presidentin herjauksesta Turkissa tuomitun ihmisen, mutta Suomi hylkäsi pyynnön. Suomi on myös päättänyt aiemmin olla luovuttamatta miestä, joka heitti vuonna 2008 polttopullon Turkin Helsingin-suurlähetystön oveen. Luovuttamispyyntöön ei suostuttu, koska heittäjä on Suomen kansalainen ja hänet oli jo tuomittu teosta Suomessa.

Luovuttamispyynnöistä ei voi valittaa. Turkki pyysi syksyllä kuitenkin Suomea arvioimaan uudelleen maan aiemmin tekemiä luovuttamispäätöksiä, mutta Suomi ei tähän suostunut.

Oikeusministeriölle toimitettujen luovuttamispyyntöjen lisäksi Turkin tuomioistuimet ovat esittäneet Suomen tuomioistuimille oikeusapupyyntöjä esimerkiksi ihmisten kuulemista varten. Viime ja tänä vuonna tulleista oikeusapupyynnöistä valtaosan käsittely on ministeriön tietojen mukaan vielä kesken.

• ma19:27
  Nato

  Iran ampui taas ohjuksen Turkkiin – asiantuntija: Tähtäimessä ei ole Nato
• ma15:55
  Iran

  Turkki: Iranin ampuma ohjus torjuttiin jälleen
• ma14:00
  Yhdysvallat

  Yhdysvallat kehottaa kansalaisiaan poistumaan Turkin kaakkoisosista
• 5.3.21:05
  Nato

  Nato nosti ohjuspuolustuksen valmiutta Iranin varalta
• 4.3.14:50
  USA:n isku Iraniin

  Iran laukaisi ballistisen ohjuksen kohti Nato-maata
• Lataa lisää