"Selittäisitkö vielä sen paitsion?" Ylen mukaan Suomen EM-avaus Tanskaa vastaan tavoitti kaikkiaan 2,3 miljoonaa katsojaa, joten lienee selvää, että paitsiota, videoerotuomarijärjestelmä VAR:ia ja muita termejä on selvitetty suomalaiskodeissa uudelle katsojakunnalle. Huuhkajat on tuonut jalkapallon lähelle kansaa.
– Uskon vahvasti siihen, että meillä on paljon kasvamista jalkapalloyhteisönä. Voimme saada paitsi uusia miehiä, niin myös naiset, lapset ja lapsiperheet mukaan vahvemmin, pohtii Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja.
– Pystymme avaamaan jalkapalloa muillekin kuin vannoutuneimmille penkkiurheilijoille ja tuomaan tarpeeksi yksinkertaisesti esiin, mikä on paitsio, mikä on sivurajaheitto ja mitä ilmiöitä peli pitää sisällään, hän jatkaa.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan professori Hannu Itkonen näkee, että jalkapallohuumassa on kyse uudenlaisesta ilmiöstä. Suomi on nyt samoissa kisoissa niiden maiden kanssa, joita on vuosikaudet seurattu televisiosta.
– Tämä on uudentasoinen kiinnittyminen kansainväliseen jalkapallojärjestelmään. Kansainvälisiä urheilutapahtumia on opittu seuraamaan lähinnä jääkiekon kautta. Tämä on nyt jotain uutta, että ollaan kuningaspelin parissa näin korkealla tasolla, sanoo Itkonen.
Uuden sukupolven unelma
Huuhkajien EM-kisapaikkaa kutsuttiin sukupolvien unelmaksi. Pihlaja toivoo, että seuraaville sukupolville jalkapallo näyttäytyy toisenlaisena.
– Suomalaista urheilu- ja jalkapallokeskustelua on ehkä leimannut sellainen tietty itseironia, ettei pärjätä ja katsellaan mieluummin valioliigaan ja muualle. Nyt toivottavasti kasvaa uusi sukupolvi, joka tottuu siihen, että pärjäämme ja kuulumme EM-areenoille.
Pihlajan mukaan EM-kisapaikan varmistumisesta 2019 lähtien on alkanut uusi aikakausi. EM-kisoihin edenneet miehet, naiset ja futsalmiehet ovat hyviä esikuvia.
– On lämmittänyt ja jäänyt oikein verkkokalvoille mieleen muutamia kertoja, kun nuoret lapset ovat pitäneet kaduilla Pukki-, Pohjanpalo- tai Kamara-paitaa. Se on jotenkin tosi makeeta, ettei ole Messi- tai Ronaldo-paita, vaan omat pelaajat paidan selässä, Pihlaja iloitsee.
Uuden sukupolven unelma voi olla vaikka EM-kulta, vaikkei sekään ole vielä Suomelta näissä kisoissa karannut. Samalla futiskulttuuri juurrutetaan muuhun yhteiskuntaan.
– Pyritään vahvistamaan paitsi kulttuuria, niin olemaan entistä inklusiivisempia ja vahvistamaan otetta maahanmuuttajien kotiuttamiseen tai tyttöjen ja naisten osallistamiseen. Mitä enemmän meillä on lajin parissa eri taustoista tulevia ihmisiä, sitä suurempi jalkapalloyhteisö, uskoo Pihlaja.
– Tällä (EM-kisapaikalla) on lajin suosion kannalta iso merkitys. Yhtälö toimii siten, että tällainen menestys vahvistaa koko organisaatiota ja jalkapallotoimijoita, sanoo Itkonen.
Jalkapalloyhteiskunta on meemi
Yksittäisiä lajibuumeja on ollut arvokisojen takia ennenkin. Jalkapallon etu on, että kun Huuhkajat levitti nyt siipensä Euroopassa, pääsevät futsalmiehet tammikuussa ja naisten maajoukkue ensi kesänä jatkamaan buumia. Englannin kielen yliopistonlehtori, dosentti ja jalkapallon sosiologiaa tutkinut Samu Kytölä Jyväskylän yliopistosta vahvistaa potentiaalin.
– Tämä on täyskäsi. Toki Huuhkajat on se lippulaiva, mutta taisi olla neljä maata, jotka ovat selvittäneet tiensä kaikkiin näihin kisoihin. Potentiaalia on tehdä tästä valtava juttu, jos se onnistutaan viestimään ja myymään oikein, Kytölä sanoo.
Pihlaja toivoo, että Helmarit saa ensi kesänä ison kannattajajoukon tuen.
– On tosi hieno mahdollisuus, että pystytään jatkamaan huumaa. Ehkä kaikki eivät päässeet terveystilanteen takia matkustamaan Kööpenhaminaan tai Pietariin, jotka niin suunnittelivat. Ehkä Englannissa nähdään ensi kesänä ennennäkemätön faniryntäys.
– Nyt kun miehet ja naiset ovat Euroopan kentillä, niin voidaan olla aidosti osa sitä eurooppalaista jalkapalloyhteisöä. Se konkretisoitui mielestäni hienosti näissä EM-kisoissa.
LUE MYÖS: Huuhkajien kapteenilta vastaus suureen kysymykseen maajoukkueuran jatkosta: "Jossain vaiheessa ilmoitin Rivelle"
Mutta onko Suomi jalkapalloyhteiskunta?
– (Keskustelupalsta) FutisForumia aika pitkälle tutkineena sanoisin, että se (jalkapalloyhteiskunta terminä) on sieltä lähtöisin. Siellä oli 2001–2002 paikkeilla manifesti "Suomesta jalkapalloyhteiskunta". Ihan tarkkaan mietitty, luultavasti osin sarkastinen ja vähän yliampuvakin juttu siitä, miten Suomi muuttuu jalkapalloyhteiskunnaksi. Mutta oli siellä ihan asiallisia ja jopa realistia pointteja, Kytölä kertoo.
– Joskus voi käydä niin, että yksittäinen sana, sanonta tai käsite lähtee pienestä internet-yhteisöstä leviämään laajemmin. Tässä on saattanut käydä niin. En tiedä, kuinka laajasti käsite jalkapalloyhteiskunta tunnetaan siten, mitä se FutisForumilla tarkoittaa, Kytölä arvelee.