Koronaviruksen leviämisen alkutaipaleella monet sveitsiläiset pelkäsivät, kuinka nopeasti epidemia saapuu rajojen yli, etenkin Pohjois-Italiasta. Uutiskuvat ruumiiden määrästä ja tiedot huolestuttavasta tilanteesta pelottivat.
Yksi uutisia huolestuneena katsoneista on Suomesta Sveitsiin noin 30 vuotta sitten muuttanut Jo Fries.
– Oli sekä oikein huono että loistava idea katsoa maaliskuun puolivälissä tuore dokumentti Italian Bergamosta, jossa kerrottiin parinsadan ihmisen kuolleen muutamassa päivässä. Silloin ymmärsin, että ollaan lähellä ja kaikki ollaan samassa veneessä, hän kertoo korona-ajan kokemuksistaan Fribourgin kantonissa.
– Jokainen bergamolainen tunsi jonkun koronaviruksen uhrin. Uutiset tuhansista kuolonuhreista ja liukuhihnahautajaisista pistivät syvästi miettimään elämää ja kuolemaa, Fries kertoo.
Pohjois-Italiassa sijaitseva Bergamon kaupunki on hänelle tuttu paikka. Automatka Fribourgista sinne kestää kuutisen tuntia.
Sveitsissä asuu 8.4 miljoonaa ihmistä . Covid-19:ään siellä on menehtynyt kesäkuun loppuun mennessä lähes 2000 ihmistä. Rajan takana Italiassa kuolemia on jo 35 000.
Liikennevalot supermarketissa
Hurjat covid-19-kuolleisuusluvut naapurimaassa saivat pelkäämään, kuinka nopeasti tauti osuu omalle kohdalle. Osa sveitsiläisistä odotteli helmikuun lopulla rajojen kiinni laittoa.
Fries kertoo, että Sveitsin italian kielisessä osassa ehdittiin jo ihmetellä, miksei rajat ole menneet kiinni. Osa olisi halunnut pitää ovet auki, mutta pulma oli sama kuin kaikkialla maailmassa – talous vai terveys?
Jo Fries muutti Sveitsiin tuoreena ylioppilaana 1990-luvun alussa. Hän toimii Collège St-Michel lukion englannin kielen opettajana.
Perjantaina 13. maaliskuuta hän kuuli joidenkin oppilaiden puhuvan, että kouluun ei tarvitsisi palata viikonlopun jälkeen.
Tuon perjantain iltapäivänä tuli virallinen tieto koulujen ja julkisten tilojen sulkemisesta. Sveitsin rajoitustoimet ovat olleet alusta alkaen Suomen linjoja tiukemmat. Ravintolat, kahvilat ja kaikki muu suljettiin 16.3., melkein kolme viikkoa Suomen linjausta aiemmin. Auki saivat olla vain ruokakaupat, huoltoasemat ja apteekit.
– Ruokakaupoissa esimerkiksi kukat ja kirjat oli otettu pois myynnistä, etteivät ihmiset turhaan koskettelisi niitä. Ruokakaupoissa sai olla vain hyvin rajallinen määrä ihmisiä. Esimerkiksi supermarketissa oli liikennevalon tapaiset valot osoittamassa, milloin seuraava asiakas pääsi sisään. Yhdestä ovesta mentiin sisään, ja kiertoreittiä poistuttiin eri ovesta, ettei tule kohtaamista muiden asiakkaiden kanssa, hän kertoo.
Stressitaso kohosi nopeasti
Myöskin Sveitsissä hamstrattiin. Italiassa on ollut pitempään tapana käyttää kertakäyttökäsineitä hedelmä- ja vihannesosastolla. Sama tapa tuli koronan myötä Sveitsiin ja saattaa Friesin mukaan pysyä jäädäkseen.
Myös hänellä itsellään oli totuttelemista uusiin rajoituksiin. Etäopetuksen järjestämisen opettelu aiheutti alkuun päänvaivaa, mutta viikon sisään opetus alkoi toimia hyvin.
– Kotitoimistolla tunteja on tullut melkoisesti enemmän, ja tuntuu kuin olisin vaihtanut ammattia, videokonferensseista huolimatta, hän kertoo.
Poikkeustilanne toi myös Friesille paljon ylimääräistä stressiä. Oli outoa, kun ei saanut tavata ystäviä, käydä ravintolassa syömässä, ei päässyt puutarhaliikkeeseen, eikä mieluisaan ulkouimalaan.
Fries kertoo kuitenkin olleensa onnekas, sillä hän sai asua ja tehdä etätöitä rauhassa maaseutumaisemissa omissa oloissaan, luonnon ympäröimänä, eikä naapureita juuri näy. Siellä on helppoa tehdä rauhassa pitkiä lenkkejä luonnossa ilman, että ketään tulee vastaan.
– Outoa oli, kun ei lentokoneita näkynyt. Luonnon eläimiä tosin sitäkin enemmän. Liikenne hiljeni myös täysin, ja nyt liikenneruuhkat hermostuttavat enemmän kuin ennen virusta, hän kuvailee.
Henkilötietoja ravintolassa
Omissa oloissaan eristäytymistä tuli Friesille lopulta noin kaksi ja puoli kuukautta.
Kesäkuun alkupuolella Sveitsissä jatkettiin rajoitusten purkamista, ja nyt pääsee esimerkiksi elokuvateattereihin, uimahalleihin ja ulkouimaloihin.
Ravintolat ja kahvilat avautuivat jo pari viikkoa aiemmin, vaikkei Sveitsissäkään kaikkia paikkoja täytetä. Turvaväliä tulee pitää ja etäisyydet on merkitty eri paikoissa kahden metrin välimerkein. Friesin mukaan sveitsiläiset ovat noudattaneet ohjeita hyvin tunnollisesti kasvomaskeja myöten.
Hyvässä ruokapaikassa saatetaan kysyä asiakkaan nimi- ja osoitetietoja kaiken varalta koronaseurannan takia. Fries kertoo, että sveitsiläisille on tarjolla myös vapaaehtoinen App-sovellus puhelimeen, jonka avulla voidaan tarvittaessa seurata, onko esimerkiksi oleskellut jonkun tartunnan saaneen lähellä, ja jäljittää siten tartuntaketjua.
Työpaikallaan lukiossa hän pääsi käymään jo toukokuun viimeisenä perjantaina. Tuolloin eripuolilla Sveitsiä järjestettiin pienelle ryhmälle oppilaita yo-kirjoitukset. Tämä oli heille, joiden vuotuinen arvosana ei olisi riittänyt loppudiplomin saamiseen.
"Hassu sekoitus iloa ja varovaisuutta"
Fries kertoo täydellisen eristäytymisen tuoneen osaltaan turvaa, mutta vähän enemmän pelottaa myös lähteä ihmisten pariin 11 viikon eristäytymisen jälkeen.
– Tämä on hassu sekoitus jälleennäkemisen iloa ja varovaisena pysymistä – virus on edelleen keskuudessamme. Olen oppinut viruksen kanssa elämään, jos tai kun seuraava aalto ehkä syksyllä tulee, hän kertoo.
Vaatekaupassa saa olla melkein yksin, ja hän on iloinen päästessään jälleen kirjakauppaan. Enää ei tarvitse tilata tarvitsemiaan tuotteita kotiin. Maanteiden varsilla voi nähdä erikoiselta vaikuttavan ilmiön: tienvarsimainoksissa ilmoitetaan, että nyt voi varata ajan lääkärille tai esimerkiksi leikkaukseen.
– Outoa nähdä lentokoneen jättämä raita pitkästä aikaa, hän sanoo.
Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä.