Suomessa on työvoimapula, joka häiritsee taloudellista kasvua – ratkaisuehdotuksena koodikoulu turvapaikanhakijoille

Mitä muuta asiantuntijat pohtivat teknologia-alan työmarkkinoista ja kasvupaineista? Katso koko Huomenta Suomen keskustelu videolta!

Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala, joka tarvitsee lähivuosina rutkasti uusia työntekijöitä.

– Suhdanne on kääntynyt nopeasti ja tarvitsemme pian yli 50 000 uutta tekijää. Puolet tarpeesta tulee siitä, että ala kasvaa ja puolet siitä, että eläköityminen kiihtyy. Tärkeä kysymys on, mistä löytyy tekijöitä? Pohtii Teknologiateollisuuden kasvu- ja uudistumisjohtaja Laura Juvonen.

Osakesijotusjohtaja Mika Heikkilä Taalerista kommentoi alan muutosta toteamalla, että 5-6 vuotta sitten puhuttiin työttömyydestä, mutta nyt teknologiayhtiöitä on listattu pörssiin. Työvoimapula estää kasvupyrkimyksiä. Myös Tekniikka & Talous -lehden toimituspäällikkö Harri Junttila puhuu työvoiman tuomista esteistä.

– Pitkän vaikean taloustilanteen aikana tuotantoteknologiaan ei ole investoitu, vaikka se voisi vähentää työvoiman tarvetta. Tässä on kierre, joka pitäisi ratkaista.

Turvapaikanhakijat koodareiksi

Työvoimaa tarvitaan teknologia-alalla useisiin eri tehtäviin. Koodarien lisäksi muun muassa analytiikan, automaation, robotiikan ja tekoälyn osaajat ovat kovassa huudossa. Asiantuntijoiden mukaan asiantuntijoiden kouluttaminen ei voi olla pelkästään korkeakoulujen harteilla.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomi tarvitsee reilusti työperäistä maahanmuuttoa. Ilman sitä työikäsiten määrä saattaa vähentyä jopa 300 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Harri Junttila tarjoaa tähän ratkaisuksi turvapaikanhakijoiden kouluttamista.

– Tästä hyvä esimerkki on Integrify, joka kouluttaa koodareita suoraan työhön puolessa vuodessa. Tämän koulutuksen käy tänä vuonna läpi sata, joista nyt valmistuu kymmenen. Seitsemällä heistä on jo töitä. Nyt heistä tulee suomalaisia veronmaksajia, Junttila toteaa.