Suomessa käynnistyy ensi viikolla poikkeuksellisen laaja Bold Quest -sotaharjoitus – kansainvälisen harjoituksen solmukohdat eri puolilla Suomea

Eri puolilla Suomea käynnistyy ensi viikolla poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen kansainvälinen sotaharjoitus. Bold Quest 19.1 ei ole perinteinen harjoitus vaan "yhteisen tulenkäytön testaus- ja todentamistapahtuma". Nimihirviö merkitsee johtamisjärjestelmien ja ampuvien joukkojen yhteispelin käytännön varmistamista.

Kranaattien räjähdyksiä ja suihkumoottorien jylyä on siis luvassa, mutta suurin osa jättiharjoituksesta ei näy mihinkään vaan tapahtuu viestiverkoissa. Puolustusvoimat johtaa harjoitusta yhdessä Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnan (US Joints Staff) kanssa.

Amerikkalaisten johtava rooli herätti viime syksynä harjoitussuunnitelman tultua julki ihmettelyä puolustusvaliokuntaa myöten. Bold Questissä on kyse Yhdysvaltain johtamasta laajasta harjoituskokonaisuudesta, mutta tapahtuman Suomessa johtavat suomalaiset – ylimpänä Ilmavoimien komentaja Pasi Jokinen.

Suomessa harjoituksen solmukohtia ovat muun muassa Riihimäki ja Sodankylä, lentotoimintaa tapahtuu Rissalasta ja Rovaniemen tukikohdista ja kovapanosammuntoja tehdään niin ikään pohjoisessa Rovajärven harjoitusalueella. Suomen lisäksi harjoitus ulottuu tietoverkkojen välityksellä myös järjestelmiin rajojen ulkopuolella.

Verkkoyhteyksiä nopeutetussa tahdissa

Puolustusvoimien tämän vuoden kansainvälisen harjoitustoiminnan määrärahoista Bold Quest nielaisee lähes puolet, 4,5 miljoonaa euroa. Valtaosa kuluista syntyy Pohjois-Suomeen nopeutetussa tahdissa rakennettavista verkkoyhteyksistä, joka jäävät Puolustusvoimien käyttöön myös harjoituksen jälkeen. Jokainen osallistuva maa vastaa kustannuksistaan itse.

Bold Questin päätapahtumia on järjestetty vuodesta 2003 alkaen ja vain kahdesti aiemmin muualla kuin Yhdysvalloissa. Suomi on osallistunut tapahtumiin vuodesta 2010. Tällä hetkellä harjoituskoalitiossa on mukana 18 maata sekä Nato.

Suomen Bold Quest -päätapahtumassa osallistujia on 2200, joista kolmasosa Suomesta. Ulkomaisia joukkoja tulee 14 maasta, suurimmat osastot Yhdysvalloista, Norjasta, Ranskasta, Tanskasta ja Ruotsista.

Hävittäjiä, tankkauskoneita, tykistöä

Varsinaisen pääteeman ohella Bold Questin toinen tärkeä tavoite on testata kansainvälisen avun vastaanottokykyä, joka on yksi Puolustusvoimien uusista tehtävistä. Tähän niin kutsuttuun isäntämaatukeen kuuluvat järjestelyt maahan saapumiselle ja täältä poistumiselle sekä esimerkiksi polttoaineesta, majoituksista ja lääkintäpalveluista huolehtiminen.

Isäntämaatukea on annettu Suomessa harjoitelleille ulkomaisille joukoille aiemminkin, mutta Bold Questin laajuus ja kaluston monipuolisuus tarjoavat logistiikkalaitoksen mukaan uudenlaisen tilaisuuden vastaanottokyvyn harjoittelemiseen.

Kalustoa tullut jo viime kuusta lähtien

Isäntämaatukeen sisältyy myös sen varmistaminen, että vaarallisten materiaalien käsittely tapahtuu suomalaisten määräysten mukaisesti. Vierailijat suorittavat saamastaan tuesta Puolustusvoimien hinnaston mukaisen maksun.

Harjoituksen kalustoa on saapunut Suomeen jo huhtikuusta lähtien. Bold Questiin osallistuu yli 30 lentokonetta ja lennokkia, muun muassa kaksi Rafale-hävittäjää Ranskasta, ilmatankkauskone sekä Hornet-hävittäjiä Yhdysvalloista ja F-16-hävittäjiä Tanskasta. Testausammuntoihin osallistuu raketinheitin-, tykki- ja kranaatinheitinkalustoa Australiasta, Belgiasta, Ruotsista ja Tanskasta. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja