Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi ilmoittautuneen Li Anderssonin mukaan ammattiliittojen työtaistelutoimet ovat odotettavissa ollut reaktio hallitusohjelmaan. Hän sanoo MTV:n Huomenta Suomen presidenttihaastattelussa myös, että Suomessa ei ymmärretä, miltä köyhyys oikeasti näyttää.
Ammattikeskusjärjestö SAK:n jäsenliitot sekä Ammattiliitto Pro ovat tänään aloittaneet työtaistelutoimet, joilla vastustetaan hallituksen kaavailemia sosiaaliturvaleikkauksia ja työmarkkinamuutoksia.
Palkansaajajärjestöiltä on odotettavissa erilaisia protesteja kolmen viikon ajan.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi ilmoittautuneen kansanedustaja Li Anderssonin (vas) mielestä on hyvä, että työntekijäpuoli tuo aktiivisesti ilmi ajatuksensa hallitusohjelmasta.
– Hallituksessa eivät voi olla yllättyneitä näistä reaktioista ottaen huomioon sen, miten täysin yksipuolinen hallitusohjelma on, Andersson toteaa MTV:n Huomenta Suomessa.
– Työntekijäpuolelta on koko ajan viestitty, että Suomessa ei ole ollut tapana luoda näin yksipuolisia prosesseja, joissa ei ole edes yritetty osallistaa työntekijä- ja työnantajapuolta. Hallitus puhuu koko ajan pohjoismaisesta mallista, mutta valittu tapa tehdä politiikkaa ei ole nähnytkään pohjoismaalaisuutta. Enemmän tämä muistuttaa itäeurooppalaista työmarkkinapoliittista ajattelua.
Kuka on Li Anderssonin mielestä paras presidentti kautta aikain? Katso vastaus jutun alussa olevalta videolta.
Lue myös: Näin presidenttikisan asetelmat keikahtivat tällä viikolla: "Voihan tässä käydä niinkin, että Li Andersson syö ratkaisevat äänet Haavistolta"
Presidenttiehdokas Essayah: "Yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka eivät saa ääntään kuuluviin"
Puolustusbudjettia ei voi kasvattaa
Presidenttiehdokas Mika Aaltola ehdotti, että Suomen tulisi nostaa puolustusmenoja yli kolmeen prosenttiin. Andersson arvostelee Aaltolaa kokemattomaksi budjettia ajatellen.
Ensi vuodelle 2024 ennustetusta bruttokansantuotteesta puolustusmenojen osuus on 2,3 prosenttia.
– Mika Aaltola on kyllä tutkinut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta hän ei ole ollut eduskunnassa käsittelemässä valtion budjettia. En tiedä, onko hän täysin selvillä siitä, kuinka iso menolisäys kolme prosenttia oikeastaan olisi, Andersson muotoilee.
– Puhutaan erittäin mittavista summista, jotka tässä taloudellisessa tilanteessa olisivat pois jostain muualta. Itse en lähtisi tässä tilanteessa leikkaamaan puolustusmäärärahoja, mutta en lähtisi niitä myöskään näin jyrkästi niitä lisäämään, koska ne ovat tällä hetkellä aika korkealla tasolla. On puhuttu jopa historiallisen korkeasta tasosta, kun huomioidaan hävittäjähankintoihin tehtävät panostukset ja muut vastaavat.
"Armeijassa on tasa-arvo-ongelma"
Andersson korostaa sitä, että Suomi tarvitsee rahaa myös muihin "suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisin". Hänestä Suomella on kuitenkin oltava uskottava oma puolustus.
Toisaalta yleinen asevelvollisuus tarvitsee Andersson mielestä muutosta ja siinä on tasa-arvo-ongelma.
– Näen, että nykyinen vain miehiä sukupuolen perusteella koskettava malli tullaan vääjäämättä jossain vaiheessa muuttamaan, koska varsinkaan nuoremmat sukupolvet eivät pidä sitä ehkä hyväksyttävänä.
Lue myös: Alexander Stubb: Vastakkainasettelu Venäjän kanssa voi kestää jopa sukupolven
Halla-aho pitäisi maahanmuuttoa esillä presidenttinäkin – nostaa esiin henkilökemioiden merkityksen kanssakäymisessä presidentin ja hallituksen välillä
Mikä on Li Anderssonin ja Sauli Niinistön suurin ero?
Huippusuosittu Sauli Niinistö on ollut presidenttinä pian 12 vuotta. Mikä on Anderssonin mielestä hänen ja Niinistön suurin ero?
– Luulen, että olen aika lailla suorapuheisempi kuin Sauli Niinistö, Andersson naurahtaa.
Miten vasemmistolainen presidentti Li Andersson ja oikeistolainen pääministeri Petteri Orpo (kok) sitten tulisivat toimeen keskenään.
– Minusta Petteri Orpo ja minä olemme hyvä esimerkki siitä, että asiat voivat riidellä hyvinkin paljon, mutta ihmiset siitä huolimatta tulla hyvin toimeen. Koen, että minulla ovat hyvät välit henkilökohtaisesti Petteri Orpoon.
– Mutta jos puhutaan sisäpolitiikasta, kuten hallituksen leikkauslinjasta tai työmarkkinauudistuksista, josta presidentti ei päätä, siitä meillä ovat Orpon kanssa hyvinkin erilaiset näkemykset. Kun puhutan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, siitä pitäisi totta kai pitäisi pyrkiä löytämään yhteistä isoa linjaa. Perinteisesti Somessa niissä on pyritty löytämään myös puoluerajat ylittävää yhteistä näkemystä.
Arvojohtajana Andersson sanoo haluavansa puhua sen kansanosan puolesta, joka saa äänensä nyt kuuluviin kaikkein huonoiten.
– Suomessa ei ymmärretä sitä, miltä suomalainen köyhyys näyttää, Andersson sanoo.
Vasemmistoliitto nimeää presidenttiehdokkaansa puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina 14. lokakuuta.