Suomessa pantiin merkille Kremlin "oma agenda", kun Venäjä ja Yhdysvallat alkoivat lähentyä syyskuun 11. päivän terrori-iskujen myötä.
Asiakirjaan on kirjoitettu tai leimattu neljä kertaa sana salainen, isoilla kirjaimilla.
Suomen ulkoministeriölle osoitetun asiakirjan virallinen nimi on telekopiosanoma ja se on lähetetty Suomen Moskovan-suurlähetystöstä.
Viesti vastaanotettiin Suomessa 21. syyskuuta 2001 kello 17.40, kymmenen päivää Yhdysvaltain syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen.
Paperiin on kirjoitettu käsin "jakanette kiireellisesti Brysseliin, jossa kokous alkaa kello 18. Virallinen versio tulee myöhemmin."
Asiakirjan aiheeksi on merkitty "Venäjä-Yhdysvallat; kovaa kaupankäyntiä".
Sähkeen on lähettänyt Nyberg, eli mitä luultavimmin René Nyberg, Suomen tuolloinen Moskovan-suurlähettiläs.
Nybergin mukaan Yhdysvaltain Moskovan-suurlähetystön ministeri Paul Smith ja Tanskan suurlähettiläs Lars Vissing ovat vahvistaneet hänelle Venäjän ja Yhdysvaltain käyvän "konkreettista kauppaa".
– Yhdysvaltain ja Venäjän konsultaatioissa terrorismin vastaisesta taistelusta ja Venäjän osallistumisesta terrorismin vastaiseen koalitioon käydään konkreettista kauppaa, Nyberg kirjoittaa.
Venäjän pyyntö? Ei enempää eikä vähempää kuin "Yhdysvaltain Tshetshenia-kritiikin lieventäminen ja Venäjän Tshetshenia-politiikan (sic) hyväksyminen Venäjän omana asiana", Moskovan-suurlähetystöstä viestittiin.
Tanskan suurlähettiläs oli Nybergin mukaan salasanoman lähetyspäivänä tavannut Venäjän 1. varaulkoministerin.
– Tämä oli suoraan todennut "Tshetshenian" olevan Venäjän ilmatilan ja kenttien käyttöoikeuden hinta, Nyberg kirjoittaa asiakirjassa.
Dokumentti on osa syyskuun 11. päivän terrori-iskuja käsitteleviä ulkoministeriön asiakirjoja, jotka tulivat julkisiksi syyskuussa 25 vuoden salaamisajan päätyttyä. Niistä uutisoi ensimmäisenä .
Ulkoministeriön 25 vuodeksi salaamia papereita syyskuun 11. päivän terrori-iskuista.
Venäjä näki mahdollisuuden
Vladimir Putin oli ollut Venäjän presidenttinä noin puolitoista vuotta, kun terroristit Yhdysvalloissa lensivät kaappaamansa matkustajakoneet päin World Trade Centerin kaksoistorneja ja puolustusministeriö Pentagonia.
Putin oli ensimmäinen ulkomainen johtaja, joka soitti Yhdysvaltain presidentille George W. Bushille terrori-iskujen jälkeen.
– Meidän täytyy aloittaa yhteistyötoimia ja lähentyä, Putin sanoi.
Tuhannet kuolivat. Venäjä otti osaa ja näki mahdollisuuden.
Kremlille 1990-luku oli ollut katastrofi. Neuvostoliitto hajosi, talous luhistui ja kansainvälinen vaikutusvalta romahti.
Maailman toisesta supervallasta oli tullut pilkan kohde, ja siihen täytyi saada muutos.
Presidentit Putin ja Bush tapasivat lokakuussa 2021 Shanghaissa.
Korkea hinta
Konkreettisesti Venäjä tarjosi Keski-Aasiassa sijaitsevia sotilastukikohtia Yhdysvaltain käyttöön siltä varalta, että maa aloittaisi sotatoimet Afganistanissa.
Afganistanissa piileksi Osama bin Laden, joka nimettiin nopeasti terrori-iskujen pääepäillyksi. Yhdysvallat aloitti sodan Afganistania vastaan 7. lokakuuta.
Vastineeksi Venäjä halusi tulkinnasta riippuen vapaat kädet joko Tshetsheniassa tai jopa koko "takapihallaan", jonka on tulkittu tarkoittavan myös esimerkiksi Baltian maita.
Yhdysvalloille apu sinällään kelpasi, mutta Venäjän vähintään rivien välissä vaatima hinta oli, Suomen edustajalle puhunutta Tanskan suurlähettilästä lainaten, "korkea".
Venäjä näki poliittisen mahdollisuuden syyskuun 11. päivän terrori-iskuissa. Bush kuvailikin Venäjän ja Yhdysvaltain suhdetta "liittolaisuudeksi".
Suomi haistoi "oman agendan"
Suomi oli perillä Venäjän aikeista.
Kolme päivää terrori-iskujen jälkeen, 14. syyskuuta, Moskovan-suurlähetystön Nyberg lähetti Suomeen sähkeen, joka olisi toimitettava "erittäin kiireellisesti" sisäministeri Ville Itälälle (kok.).
Nybergin mukaan "Venäjän oma agenda" terrorisminvastaisessa taistelussa "on selvä".
Hän arvioi Venäjän mahdollisesti harkitsevan jotain "ennenkuulumatonta", eli ilmatilan rajoitettua avaamista yhdysvaltalaisille sotakoneille.
Itse "rankaisuoperaatioon", kuten Nyberg Yhdysvaltain tuolloin vielä mahdollista hyökkäystä Afganistaniin kutsui, Venäjä tuskin osallistuisi.
– Venäjällä ei ole tähän resurssejakaan, Nyberg huomauttaa.
Putin ja Bush Texasissa marraskuussa 2001.AOP
Nyberg kuvailee 9/11-iskujen myötä valtavassa mullistuksessa ollutta kansainvälisen politiikan asetelmaa Venäjän kannalta historialliseksi. Yhdysvaltain ja Venäjän välille voisi syntyä todellista kumppanuutta, Nyberg arvioi.
Jo tuolloin Nyberg kirjoitti, että Venäjän "perusvaatimus" on Tshetshenian sodan oikeutuksen hyväksyminen, "mutta listaa on helppo jatkaa".
"Täytyy tuhota kuin rotat"
Lokakuussa 2001 Putin ja Bush tapasivat Shanghaissa ja myöhemmin Valkoisessa talossa marraskuussa. Sota Afganistanissa oli käynnissä.
Käydyistä keskusteluista tuli julkisia tammikuussa 2026.
Bushin mukaan talebanit "pakenevat kuin jänikset". Afganistanin ja Pakistanin vuotava raja huoletti Bushia. Hän kysyi neuvoa Putinilta.
Venäjän presidentin mukaan rajaseutua on mahdotonta sulkea, mutta talebaneista Putinilla oli mielipide.
– Meidän täytyy tuhota heidät kuin rotat, tai lahjoa heidät, Putin sanoo.
Yhdysvallat aloitti sodan Afganistanissa 2001 ja syrjäytti talebanit, jotka palasivat valtaan elokuussa 2021./All Over Press
Shanghaissa Putin piirsi viivan jihadistisen terrorismin ja Tshetshenian välille.
– Pidätkö jokaista tshetsheeniä terroristina? Bush kysyi.
– En, mutta jokainen taistelija on [terroristi]. Bin Laden koulutti heidät. Tietäisit tämän, jos näkisit kuvat. He jopa näyttävät häneltä, Putin vastasi.
Tshetshenian Grozny maaliskuussa 2020.AOP
Seuraava kohde
Venäjän jälkeen tshetsheeniterrorismin seuraava kohde olisi Yhdysvallat, Putin vihjasi Bushille Shanghaissa.
Venäjä ja itsenäisyyttä havitelleet tshetsheenit sotivat kaksi sotaa vuosien 1994–2009 välillä.
Venäjän alueilla tapahtui tuolloin useita iskuja, joista Kreml syytti tshetsheeniterroristeja. Näistä ehkä tunnetuin on Moskovan lokakuun 2002 teatterikaappaus, jonka yhteydessä kuoli 132 panttivankia.
Venäjällä tapahtui Tshetshenian sotien aikana lukuisia terrori-iskuja, joista Venäjä syytti tshetsheenejä.AOP
Bush kuvaili Venäjän ja Yhdysvaltain välejä sanalla "liittolaisuus". Pidemmän päälle Moskovalla oli tuossa niin sanotussa liittolaisuudessa kaksi ongelmaa, jotka sopivat huonosti yhteen.
Putin vaati paljon, vaikka hänellä oli varsin vähän annettavaa.
Venäjälle periksi antaminen olisi myös haavoittanut Yhdysvaltain omia liittolaissuhteita ja merkinnyt monien kylmän sodan loppumisesta seuranneiden voittojen nollaamista.
Kyse oli amerikkalaisten näkökulmasta huonosta diilistä.
Putin ja Bush Valkoisessa talossa marraskuussa 2001./All Over Press
Sopu sortuu
Yhdysvallat ja Venäjä eivät allekirjoittaneet mitään sopimusta uudenlaisesta turvallisuuspolitiikan järjestelystä. Venäjä ei saanut vapaita käsiä.
Se, että Yhdysvaltain Tshetshenia-lausuntojen arvioitiin osin muuttuneen Venäjä-myönteisemmiksi, ei riittänyt.
Kreml pettyi, kun odotukset eivät täyttyneet. Tavoitteet eivät kuitenkaan muuttuneet.
Vladimir Putinin puheesta Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa 2007 tuli julkinen käännekohta. Putin sulki länteen johtavan oven.
– Kaikkein eniten Yhdysvallat on astunut kaikilla tavoin rajojensa yli, Putin sanoi.
– Kuka pitää siitä? Kuka on tyytyväinen, Putin jatkoi.
Suomen Moskovan-suurlähetystössä uumoiltu Venäjän "oma agenda" tuli kaikille näkyväksi.
Putinin puhe Münchenin turvallisuuskonferensissa helmikuussa 2007 on jäänyt historiaan. Venäjä käänsi selkänsä lännelle.AOP
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa ulkomaantoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
