MTV kutsuu syksyn mittaan presidenttiehdokkaita haastatteluun. Ensimmäisenä on vuorossa entinen vihreiden puheenjohtaja ja edellisen hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto.
Pekka Haavisto (vihr.) on presidenttiehdokkaana Mahdollisuuksien Suomi 2024 -valitsijayhdistyksen kautta. Kannattajakortteja tarvitaan 20 000, ja Haaviston mukaan tähän mennessä keräysvauhti on ollut hyvä. Hän onkin luottavainen siitä, että tarvittava määrä kannatuskortteja tulee täyteen.
Haavisto perustelee presidentiksi pyrkimistä valitsijayhdistyksen kautta vihreiden ehdokkuuden sijaan sillä, että presidentinvaaleissa tukea tulee paljon myös puolueiden ulkopuolelta, ja kannattajakortteja keräämällä saa kontakteja erilaisiin ihmisiin.
– Sen on nähnyt nyt turuilla ja toreilla, että on paljon ihmisiä jotka eivät ole koskaan äänestäneet vihreitä, tai ehkä ylipäätään olleet kiinnostuneet politiikasta, mutta haluavat tulla mukaan presidentinvaaleihin. Tällaisille ihmisille tämä antaa erittäin hyvän tilaisuuden.
Haavisto ei usko, että vihreiden heikohko kannatus eduskuntavaaleissa olisi tarttunut hänen presidentinvaalikampanjaansa.
– Presidentinvaalit ovat sillä tavalla erilaiset vaalit. Ne ovat henkilövaalit, ja niissä keskustellaan kuitenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä. Ja kuten historiastakin ollaan nähty, niissä on pienilläkin puolueilla mahdollisuus pärjätä hyvin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa riittää työtä
Haavisto kertoo, että tulevalla presidentillä riittää paljon työtä ulko- ja turvallisuuspolitiikan parissa. Euroopan turvallisuusrakenne on helisemässä Venäjän hyökkäyssodan vuoksi, ja Suomesta tulee Etyjin puheenjohtajamaa 2025. Ilmastokysymysten Haavisto näkee myös nousevan yhä selkeämmin tapetille.
– Suomen turvallisuus tulee olemaan tietysti ykkösasia presidentille, ja se miten toimimme näissä Naton rakenteissa, miten esikuntatoiminnat järjestetään. Lista on aika täysi.
Haavisto kokee presidentti Sauli Niinistön jatkaneen Suomen pitkää ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa, johon Haavisto ei näe tarvetta suurile muutoksille.
– Minusta on tärkeää ajatella niin, että jokainen presidentti on tehnyt oman tehtävänsä ja työnsä. Presidentti Niinistö on hoitanut tehtäviään hyvin, ja nyt täytyy katsoa tulevaisuuteen.
Venäjään suhtauduttava turvallisuus ykkössijalla
Suomen suhteessa Venäjään Haavisto painottaa turvallisuuden merkitystä, jonka osa Suomen Nato-jäsenyys on. Hän muistuttaa juhannuksena tapahtuneesta Wagner-kapinasta osoituksena siitä, että kaikkeen on syytä varautua Venäjän suhteen.
– Paras tapa varautua on toimia EU:n ja Naton kanssa yhdessä riskejä vastaan, ja pitää omasta itärajastamme huolta tässä tilanteessa. Ja sitten jos tulee näitä rauhanmahdollisuuksia, niin totta kai täytyy tukea sellaisia oikeudenmukaisia rauhanprosesseja.
Haavisto painottaa EU:n yhteistä linjaa vuoropuhelussa Venäjän kanssa. Hän kertoo, että oli ulkoministerinä yhteydessä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroviin aina Venäjän hyökkäykseen saakka, mutta tällä hetkellä EU:ssa ei oteta suoria suhteita Venäjään kovin korkealla tasolla.
Haavisto kertoo, että Venäjän muutosten seurannassa on hyvä katsoa pitkää kaarta, viitaten maassa sadan vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin.
– Sata vuotta voi olla hyvin pitkää turbulenssia, ja kaikissa olosuhteissa meidän pitää pitää omasta turvallisuudestamme huolta.
Suomalaiset yhteen pöytään
Haavisto kertoo, että arvojohtajana hän haluaisi koota kaikki suomalaiset yhteen pöytään.
– Kun katsoo Nato-prosessia, se tavallaan onnistui. Kansalaiset, kansanedustajat, eri puolueet tulivat yhteen ja keskittyivät Suomen turvallisuuden hoitamiseen, ja uskon, että tämä on mahdollista myöskin muissa asioissa. Meillä on suuria haasteita, kuten ilmastokysymykset, ja uskon, että on mahdollista kerätä ihmiset yhteen. Mutta tarvitaan yhteistä dialogia ja rakentavaa keskustelua.
Poliittinen ilmapiiri on Suomessa tällä hetkellä melko polarisoitunut, ja hallitus on rypenyt rasismikohuissa. Rasistiset tekstit ja natsiretoriikalla flirttailu on huomattu myös maailmalla, ja Haavisto kertoo, että huolella rakennetusta Suomi-kuvasta on pidettävä huolta.
– Niiden, jotka ovat puhuneet hölmöyksiä, on tietenkin paikallaan pyytää anteeksi. Mutta tarvitsemme nyt kaikki suomalaiset airoihin siinä, että Suomi-kuva ei murru tässä.
Haavisto kertoo, että häneen on otettu monelta taholta yhteyttä sanoen, että meillä on sukupolvia rakennettu hyvää Suomi-kuvaa.
– Tätä ei voi vetää vessasta alas nyt muutamassa viikossa tai kuukaudessa, ja tarvitaan kaikki suomalaiset välittämään tätä viestiä, että Suomi on tasa-arvoinen maa, ja täällä arvostetaan ihmisoikeuksia. Se on myöskin meidän kaupalle ja elinkeinoelämälle tärkeä viesti, jotta pärjäämme maailmalla.
"Pyrin olemaan tehokas, kun tehdään päätöksiä"
Pekka Haavisto joutui ulkoministeripestinsä alkutaipaleella ongelmiin Al Hol -tapauksen johdosta. Tällöin ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen kritisoi voimakkaastikin Haaviston johtamistapaa, kertoen tämän tuoneen pelon ilmapiirin ministeriöön.
– Tietysti olen keskusteleva johtaja, mutta silloin kun pitää tehdä ratkaisuja ja päätöksiä, olen aika määrätietoinenkin. Oli kysymys 26 suomalaisen lapsen pelastamisesta, niin se oli tilanne jossa piti tehdä päätöksiä.
Samanlaisia nopeita päätöksiä piti Haaviston mukaan tehdä Afganistanin evakuoinnissa ja suomalaisten evakuoinnista koronakriisin jaloista.
– Pyrin olemaan myöskin tehokas silloin, kun tehdään päätöksiä.
Al Hol -tapaus opetti Haaviston mukaan sen, että suomalaiset voivat nykymaailmassa joutua mitä merkillisimpiin tilanteisiin.
– Kaikista suomalaisista pitää pitää huolta, hän toteaa.
Presidentin puoliso "kansalainen muiden joukossa"
Haavisto on kertonut, että hänen puolisonsa Antonio Florez on toivonut, että voisi osallistua presidentinvaalikampanjaan mahdollisimman vähän.
– Tietysti täytyy aina varmistaa, että kotijoukot ovat tukena, ja Antonio on tukena. Mutta toisaalta hänellä on oma ammatti jossa hän haluaa työskennellä, ja hän sanoo haluavansa jatkaa sitä ammattia kaikissa olosuhteissa, ja annan sille kyllä arvoa. Ehkä se on nykyaikaa, että presidentin puoliso jatkaa siinä omassa tehtävässään.
Haavisto uskoo kuitenkin puolison olevan tukena tilaisuuksissa, joissa häntä tarvitaan.
– Presidentin puolisollahan ei ole Suomen laissa mitään tietynlaista asemaa. Hän on kansalainen muiden joukossa.
