Suomessa ei ujostella puhua huussista

Maailman ensimmäinen kuivakäymäläkonferenssi järjestetään Suomessa, koska meillä ei ujostella puhua huussista. Näin arvioivat Tampereella meneillään olevan kokouksen järjestäjät historiallista päänavausta.

Monissa maissa ja kulttuureissa ulosteista puhuminen on kielletty asia. Huussikulttuuri ei ole Suomessa päässyt katoamaan, koska meillä kuivakäymälä on kesämökeillä edelleen käytössä. Eikä huussin asemaa näytä mikään horjuttavan, sillä uudet haja-asutusalueiden ympäristömääräykset suosivat kuivakäymälöitä.

Mökkihuussimme kaipaisivat kylläkin laadullista kohennusta. Nykyaikainen kompostoiva kuivakäymälä on paljon viihtyisämpi ja ympäristöystävällisempi paikka kuin perinteinen huussi. Kompostoivien kuivakäymälöiden varsinainen tilaus on kehitysmaissa.

Maailmassa elää yli kaksi miljardia ihmistä ilman kunnollista jätehuoltoa. Monin paikoin käymälä on vain maakuoppa. Kun kuoppa täyttyy, se peitetään maalla. Tällainen huussi tuhlaa ulosteissa piilevät arvokkaat ravinteet, jotka voitaisiin kompostoinnin jälkeen käyttää hyväksi pelloilla. Maakuoppahuussi on myös riski pohjavesille.

Kehitysmaissa käymälöihin liittyvät ongelmat ovat valtavia. On esimerkiksi arvioitu, että päivittäin 6 000 lasta kuolee huonon veden tai puutteellisen jätehuollon aiheuttamaan ripuliin. Kehitysmaissa ja Itä-Euroopan maissa jätevedet saattavat yhä vielä virrata hyvälaatuisen veden joukkoon ja pilata juomaveden.

Tampereen yliopistossa pidettävään kuivakäymäläkokoukseen osallistuu yli 160 asiantuntijaa ja asianharrastajaa noin 30 maasta. Käymäläseura Huussin ja Ekoinfon järjestämän kokouksen ohjelmassa on tieteellisiä esitelmiä jätteiden käsittelystä, ravinteiden kierrätyksestä ja kuivakäymälöiden tekniikasta.

Käytännön ratkaisuja moniin tilanteisiin

Tampereen yliopiston aulatiloissa on esillä kompostoivia kuivakäymälöitä ja alan uusia keksintöjä. Valikoimasta löytyy kompostoiva mukavuuslaitos moneen paikkaan, veneeseenkin.

Entinen ympäristöministeri, nykyisin YK:n Euroopan talouskomission ympäristöosaston johdossa työskentelevä Kaj Bärlund korosti torstaina järjestetyssä kokouksen lehdistötilaisuudessa juuri käytännön ratkaisujen merkitystä.

Bärlundin mielestä kokous osoittaa, että jäteongelmien kanssa painiskelevien maiden avuksi löytyy keinoja, jotka ovat halpoja ja helposti toteutettavissa.

- Tämmöisiä ratkaisuja tarvitaan maailmanlaajuisesti nimenomaan köyhissä maissa, hän linjasi.

- Toivon, että Suomi lähtisi ajamaan tätä ajatusta eteenpäin hallitusten tasolla. Tässä olisi yksi mahdollisuus päästä konkreettisesti eteenpäin, Bärlund sanoi.

Tampereen yliopiston yläaulassa on esillä pönttö poikineen.

(MTV3-STT-OLAVI AUTIO)

Lue myös:

    Uusimmat