Suomen kehitys koronavirusepidemian suhteen näyttää lupaavalta. Näin arvioi biotieteiden tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.
– THL:n päivittäin julkaisemien uusien tautitapauksien määrä vaikuttaa aika tasaiselta, jopa laskevalta. Se antaa varovaisen signaalin siitä, että rajoitustoimenpiteet toimivat ehkä hyvinkin, Aivelo sanoo.
Tutkijan mukaan Suomessa tapauksia alkoi tulla myöhään verrattuna muihin Pohjoismaihinkin. Kun tapauksia alkoi tulla, rajoitukset otettiin käyttöön verrattain aikaisin.
– Italiassa virus pääsi leviämään pitkään ennen kuin laitettiin mitään rajoituksia, mikä näkyy isompana kuolleiden määränä ja teho-osastojen tukkeutumisena, Tuomas Aivelo sanoo.
Rajoitusten toimivuudesta kertoo Aivelon mukaan alustavasti myös London School of Hygiene & Tropical Medicine -yliopiston tuore pikatutkimus. Sen mukaan britit ovat vähentäneet kontaktejaan lähes 75 prosentilla sen jälkeen, kun maassa astuivat voimaan uudet rajoitukset viruksen leviämisen estämiseksi.
Aivelon mukaan Suomen rajoitukset vastaavat Britanniaa.
– Tutkijat arvioivat, että se on riittävää laskua, jotta epidemia lähtee pienenemään. On mahdollista, että nykyiset rajoitustoimenpiteet ovat riittävän rajuja, jotta tapaukset lähtevät vähenemään, Aivelo sanoo.
Aivelo korostaa, että kyse on alustavasta arviosta. Varmaa tietoa siitä ei ole, riittävätkö nykyiset rajoitukset tukahduttamaan taudin.
– Nyt pitää malttaa, olla ja katsoa, mihin tämä menee. Toivoa on, mutta vielä ei voi tietää.
Taudin kesto pitää sairastilastot pitkään korkeina
Aivelo muistuttaa, että vaikka uusien todettujen tapausten määrä on laskussa, tehohoitopotilaiden osalta luvun tasoittuminen kestää kauemmin. Sama koskee tautiin kuolevien määrän kehitystä. Koska sairastaminen kestää kauan, nämä luvut taittuvat viiveellä senkin jälkeen, kun uusien tartuntojen määrä on varmasti kääntynyt lopullisesti laskuun.
Samoilla linjoilla on THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen, joka on seurannut viruksen vuoksi kuolleiden määrän kehitystä eri maissa. Peltonen huomauttaa, että Suomessa kuolleiden määrä on yhä varsin pieni, koska virus saapui Pohjoismaihin ja varsinkin Suomeen muuta Eurooppaa jäljessä. Toisaalta se on antanut Pohjois-Euroopalle aikaa valmistautua.