Suomen koronaluvut lähtivät taas kasvuun – asiantuntija kriittisenä: "Poikkeusvaltuuksilla ei ole ollut suurta merkitystä tartuntojen vähentämisessä"

3:16
Uusi suomalaistutkimus vahvistaa pelätyn asian: koronavirus leviää sisäilmassa jo pelkällä puhumisella.

Koronatartunnat lähtivät uudelleen nousuun. Se ei tullut kaikille terveysoppineille yllätyksenä, mutta nostaa huolta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen ei yllättynyt koronatartuntojen uudesta kasvusta viime viikolla.

– Koronatartuntojen määrä Suomessa on toukokuun aikana pikkuhiljaa laskenut, kunnes kuun viimeisellä viikolla tartuntamäärät kääntyivät hienoiseen nousuun. Itse en ole tästä kovin yllättynyt, sillä virallinen Suomi on tapaamis- ja kokoontumisrajoituksia koskevia suosituksia samaan aikaan höllentänyt. Ravintolat laajennettuine terasseineen aukeavat kesäkuun alussa, joten sen jälkeen sosiaalisten kontaktien määrä väistämättä lisääntyy. Viileä ja sateinen sää, joka pitäisi väen pois kesäravintoloista, estäisikin todennäköisesti uusia koronatartuntoja nyt tehokkaammin kuin hallituksen hybridistrategia, hän arvioi tilannetta Puheenvuoron blogissaan.

Lauantaina uusia tartuntoja raportoitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan 50. Aikaisemmin viikolla THL raportoi keskiviikkona uusien koronavirustartuntojen kasvaneen 64:llä. Se on suurin päiväkohtainen kasvu kahteen viikkoon.

Kuinka tehokkaasti strategian toimintaa toteutetaan?

Lehtosen mukaan Suomen hallituksen omaksuma koronastrategia ”testaa-jäljitä-eristä-hoida” ei sinänsä poikkea mitenkään koronan tukahduttamiseen pyrkivien maiden strategiasta. Käytännön erona on hänen mukaansa se, kuinka tehokkaasti strategian mukainen toiminta toteutetaan.

– Periaatteessa Suomen hallituksella olisi pitänyt olla erityisen hyvät mahdollisuudet strategiaansa toimeenpanna, sillä hallituksella on ollut käytössään valmiuslain antamat poikkeusvaltuudet. Uudenmaan liikkumisrajoitusta lukuun ottamatta noilla poikkeusvaltuuksilla ei kuitenkaan ole ollut suurta merkitystä tartuntojen rajaamisessa tai vähentämisessä.

Lehtonen huomauttaa, että kokoontumisrajoitukset ja koulujen sulkeminen ovat perustuneet tartuntatautilain mukaisiin alueellisten viranomaisten toimivaltuuksiin ja ravintoloiden sulkeminen omaan määräaikaiseen poikkeuslakiinsa. Riskiryhmiin kuuluvien ”eristäminen” taas on hänen mukaansa ollut puhdas terveysviranomaisten suositus, jota suomalaiset ovat kuitenkin noudattaneet hyvin.

– Hybridistrategian edellyttämä eristäminen on siis meillä onnistunut täysin vapaaehtoisin toimin, vaikka mitään tilastotietoa siitä, kuinka hyvin karanteeneja on noudatettu, eivät suomalaiset viranomaiset ole ainakaan medialle esittäneet, jos ovat asiasta tietoa edes keränneet, hän kommentoi.

Lehtonen moittii myös testauksen pientä määrää.

– SARS-CoV-2 -viruksen PCR-analyysejä on nyt Suomessa saatavilla n. puolet hallituksen tavoitteeksi asettamasta 10 000 testiä/vrk tavoitteesta. Itse en ole vielä havainnut mitään aktiivisia toimia sosiaali- ja terveysministeriön taholta sen suhteen, että testimäärät nostettaisiin tuolle viralliselle tavoitetasolle. Hallituksen strategian onnistumisen kannalta olisi järkevää varmistaa, että testaaminen on objektiivisestikin Suomessa riittävää koronatartuntojen nopeaksi löytämiseksi.

Supertartuttajat jäljitettävä nopeasti

Lehtonen korostaa, että koronaepidemian jatkon ja toisen aallon kannalta on kriittistä, kuinka hyvin tartuttajat pystytään jäljittämään. Hänen mukaan koronaviruksen käyttäytyminen näyttää poikkeavan esimerkiksi influenssaviruksesta sikäli, että koronatartuntoja esiintyy ryppäissä ja että ns. supertartuttajilla on tavanomaista suurempi merkitys taudin leviämisessä.

– Supertartuttajat pitäisikin pystyä löytämään väestöstä nopeasti. Tartuntojen jäljittämisessä käytössä eri maissa on niin perinteiseen ihmistyöhön eli kyselyyn ja soitteluun perustuva jäljittäminen kuin paikantamisteknologiaan perustuva jäljittäminen. Saksassa ja Iso-Britanniassa on erityisesti panostettu siihen, että jäljitystyötä tekeviä henkilöitä on riittävästi. Suomessa koronatartuntojen jäljittäjiä lienee tällä hetkellä yhteensä joitain satoja – Helsingin kaupungissa heitä on yli 200. Kuitenkin maamme pääkaupungissa noin 50 prosentissa tartunnoista jää sen lähde selvittämättä, hän toteaa.

Epidemiologi Maarit Leinonen kommentoi samaa aihetta Twitterissä. Hän esittää ratkaisuksi niin sanotun jäljitysikkunan pidentämistä.

– Puolet on kohtalainen. Mutta mielestäni pitäisi kyllä päästä vielä paremmin kiinni ketjuihin, jos ajatellaan että testaa-jäljiltä-eristä sallii yhteiskunnan avaamista. Minä aloittaisin pidentämällä jäljitysikkunan 48h tartunnasta.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja