Päätoimittajan kommentti: Koronan ensi-isku oli pelkkä tussahdus – entäpä jos annettaisiin vaara ohi -merkki?

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sovitteli itselleen jo ritarin viittaa, kun hän torstaina reippaasti mutta vastoin voimassa ollutta valtioneuvoston ohjeistusta kannusti suomalaisia kotimaan matkailuun. Lintilän etukeno aiheutti närää hallituskumppaneissa, ennen kaikkea Sdp:ssä. Se on ymmärrettävää, sillä jokikinen ministeri, ei vähiten Suomen kansaa pelonsekaiseen kuriin viime kuukaudet suitsinut pääministeri, mielellään kertoisi kansalaisille iloisia uutisia.

Sillä niitähän kansalaiset nyt tarvitsevat. Rohkaisua elää normaalia arkea. Tietenkin käsihygieniasta huolehtien ja hihaan aivastaen.

Epidemia on ollut paljon pelättyä lievempi

Palataan kuitenkin vielä korona-ajan perusasiohin. Tähän mennessä Suomessa on testattu 179 400 ihmistä. Positiivisen tuloksen eli tartunnan saaneita on 6 776. Sairaalahoidossa on 74 henkeä, teholla 10. Kuolleita on 314. Kaikki avainluvut ovat matalia, korkea on ainoastaan kuolleiden mediaani-ikä, se on 84.

Koronavirusepidemia on siis ollut paljon pelättyä lievempi. Samaan aikaan kun pintajulkisuus vielä velloo sen ympärillä, miten ja missä taudin voi saada, pimentoon on jäänyt asian toinen puoli. Se, joka koskee ylivoimaista enemmistöä. Miksi niin harva on saanut taudin? Miksi oireet ovat melkein kaikilla sairastuneilla lievät? Mikä selittää taudin paikallisuuden maiden sisälläkin - asia, josta HUS:n infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen puhui MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa?

Erittäin kiinnostava oli Järvisen huomio, jonka mukaan ei tiedetä, missä määrin viruksen hiipuminen johtuu viruksesta itsestään ja missä määrin rajoitustoimista. Käppyrät kun osoittavat alaspäin myös niissä maissa, joissa rajoitustoimet ovat olleet lievemmästä päästä tai joissa rajoituksista on alettu luopua jo viikkoja sitten.

Arvataanpa: Toista lockdownia ei tule

Asiat olisivat hienosti, jos käppyrät näyttäisivät alas vain epidemiassa. Ikävä kyllä näin on myös taloudessa. Suomi on nyt taantumassa, ja loppuvuoden taloustilanne näyttää rujolta, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Toimittajamme Mirja Kivimäki avasi torstaina Seitsemän ja Kymmenen uutisissa, millaisista summista EU-tasolla puhutaan, kun virus- ja pelkopandemian vaurioita korjataan: jäsenmaiden omat ja unionin tuet yhteenlaskettuna ovat 3390 miljardia euroa.

Velkaa otetaan ympäri Eurooppaa niin hillittömiä määriä, että Suomen hävittäjähankinnan budjetti, 10 miljardia, alkaa kuulostaa pikavipiltä.

Vaikka uskoisikin, että raha tulee seinästä ja EKP painaa lisää, jossain on pakko olla velkaantumisen raja. Se raja ei enää voi olla kaukana.

Koronan sijaan voisikin olla viisaampaa kauhistua talousnäkymistä. Koronan toinen aalto tulee tai on tulematta, mutta talous syöksyy pomminvarmasti. Kun maallikkona yrittää hahmottaa koronarajoituksista aiheutunutta giganttista laskua, valistunut arvaus on: mitään toista lockdownia ei tule, vaikka toinen aalto tautia tulisikin. Toiseen lockdowniin ei yksinkertaisesti ole varaa.

Kesä näyttää suunnan sille, kuinka nopeasti kotimarkkinat alkavat elpyä. Alkavatko ihmiset kuluttaa ja lomailla, niin kuin Lintilä kehotti? Käykö näin myös Euroopassa? Jos Eurooppa, Suomen tärkein vienimarkkina nousee, silloin nousee Suomikin.

Juuri talouden vuoksi nyt tarvittaisiin Ritari Rohkeaa. Hän voisi sanoa, että varautuminen saattoi mennä överiksi, mutta paremman tiedon puutteessa niin oli parasta toimia. Mutta nyt on parasta palata normaaliin ja antaa vaara ohi -merkki.