Suomen kalleimman ja halvimman omakotitalon hintaero yli 12 miljoonaa – yleisiä näyttöjä ei kummassakaan

Toinen lämpiää kokonaan puilla, toisessa kaukolämpö lämmittää ulkouima-altaan talvellakin. Kohteita yhdistää pitkä myyntiaika, kapea ostajakunta ja se, että julkisia näyttöjä ei pidetä kummassakaan.

Helsingin Lauttasaaressa kohoaa talo, jollaiseen välittäjäkin törmää vain harvoin.  Arkkitehti Viljo Revellin 1950-luvulla suunnittelema luomus on 590 neliön kokoinen, ja siihen kuuluu päärakennuksen lisäksi rantarakennus, oma hiekkaranta, monipuolisesti varusteltu spa-osasto sekä vuoden ympäri lämmin ulkouima-allas, johon voi pulahtaa vaikka paukkupakkasilla.

Turvallisuuden takaa se, että asunnon kaikki ikkunat ovat panssarilasia. Kokonaisuuden hinta on 12,5 miljoonaa euroa.

– Eihän tällaisia kovin usein vastaan tule, myöntää kiinteistönvälittäjä, toimitusjohtaja Maarit Pietarila Kiinteistömaailma Ullanlinnan Kodit Oy:stä.

– Toki meillä on muitakin arvokohteita, mutta ei ihan näin arvokkaita.

Ei julkisia näyttöjä

– Tämä on arvokohde, jonka myyntikin hoidetaan arvokkaasti: Julkisia näyttöjä ei ole. Erikseen sovittuihin esittelyihin ei meiltäkään mennä yksin, vaan paikalla on aina minimissään kolmen hengen tiimi. Yksi on yläkerrassa, yksi alakerrassa ja yksi rantatalolla.

Pietarilan mukaan myös ostajakandidaatit saapuvat paikalle usean henkilön voimin.

– Katsomassa on käynyt sekä yksityisiä perheitä että esimerkiksi lähetystöjen henkilöitä.

Luottamuksellisuussyistä Pietarila ei voi paljastaa, minkä maiden lähetystöistä on kyse. Myyjästä hän mainitsee, että kyseessä on yksityinen perhe, joka on asunut kiinteistössä lapsineen.

– Ostaja saattaa hyvin tulla esimerkiksi ulkomailta. Joka tapauksessa näin arvokkaan kohteen ostajakunta on tietysti aika kapea. Hyvinäkään aikoina ei ole epätavallista, että tämän tyyppistä kohdetta myydään useampi vuosi.

Omakotitalo kymppitonnilla

Suomen tämän hetken halvin omakotitalo puolestaan löytyy Kuortaneen Haapamäentieltä.

Hakiessamme halvinta omakotitaloa käytimme määritelmänä asumiskelpoista, ensisijaisesti asuinkäyttöön tarkoitettua omakotitaloa – ei siis esimerkiksi purku-uhan alaista rakennusta tai vaikkapa entistä liikerakennusta.

Kuortaneen pieni punainen puurakennus käsittää kaksi huonetta, keittiön, kylpyhuoneen ja ulkovaraston – kaikkiaan 70 neliötä. Talon mukana tulee verstasrakennus. Talo on rakennettu vuonna 1920 ja osittain pintaremontoitu 90-luvulla. Sähköt, vesi ja sakokaivoviemäri on. Rakennus lämpiää puilla. Hintaa on 10 000 euroa.

Kuten Lauttasaaren omakotitalokin, myös Kuortaneen talo on ollut yksityisasuntona. Asukkaana on ollut iäkäs henkilö. Nyt kuolinpesä myy taloa toista vuotta.

– Onhan se sanottava, että varustetaso ei oikein vastaa nykyajan vaatimuksia. Lähinnä tällä on liittymäarvo ja tontin arvo, toteaa Suomenselän OP-kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Merja Kaukola.

– Asukas on kyllä asunut tässä ihan viimeiseen asti, häntä tämä varustetaso ei ole haitannut, Kaukola kuvailee.

– Yleisiä näyttöjä ei ole ollut, mutta olemme käyneet mahdollisten ostajien kanssa katsomassa. Talo on kyllä herättänyt kiinnostusta, mutta moni tietysti miettii, paljonko talo vaatii remontointia. Tämä sopisi nikkarointitaitoiselle esimerkiksi vapaa-ajan asunnoksi.

Hinnat eriytyneet kahdessa vuodessa

Vaikka esimerkkitalot ovat hintaluokkansa ääriesimerkkejä eri puolilta Suomea, yli kahdentoista miljoonan hintahaarukka ei ole välittäjän mukaan ihan tavallinen ilmiö.

– Kyllä tämä ero on mielestäni revennyt ihan nyt parin viime vuoden aikana. Pääkaupunkiseudun hinnat ovat kiristyneet ja hinnat täällä pohjoisessa menneet alas, Merja Kaukola toteaa.

Tilastokeskuksen indeksi tukee havaintoa. Vaikka pääkaupunkiseudun vanhojen omakotitalojen hinnat ovat jopa laskeneet viimeisellä vuosineljänneksellä 0,2 prosenttia, ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on silti paljon suurempi kuin vuonna 2014.

Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 2 964 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 480 euroa.