Mainos

Suomalaistutkimus: Huono kestävyyskunto nuorena enteilee sydän- ja verisuonitauteja

2:08

Huono kunto nuorena vaikuttaa valtimoiden joustavuuteen. Jäykät valtimot ovat yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen myöhemmin.

Videolla testataan, kuinka tehokas bodypump-tunti todella on.

Tuore suomalaistutkimus paljastaa, että hyväkuntoisilla 16–19-vuotiailla on joustavammat valtimot kuin muilla ikäisillään, kertoo Jyväskylän yliopisto tiedotteessaan. Valtimoiden seinämien jäykistymisen on todettu olevan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Tutkimusten mukaan jäykistymisen voi alkaa jo lapsuudessa ja nuoruudessa.

– Tässä tutkimuksessa osoitettiin ensimmäisen kerran, että anaerobinen kynnys on yhteydessä valtimojäykkyyteen, kertoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Anaerobinen kynnys kuvaa hapenkulutuksen ja liikunnan kuormittavuuden tasoa, jonka alapuolella liikuntasuoritusta on mahdollista jatkaa pitkään väsymättä ja ”hapottamatta”. Tutkimuksessa

– Koska anaerobisen kynnyksen määrittäminen ei vaadi maksimaalista suoritusta, tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää valtimotautiriskin arvioinnissa myös nuorilla, jotka eivät voi jostain syystä suorittaa maksimaalista kuormituskoetta,

Kestävyyskuntoa voi parantaa

Perimä selittänee osan tutkimustuloksista, mutta myös reipas ja rasittava liikunta parantaa kestävyyskuntoa sekä lisää valtimoiden joustavuutta.

– Koska sydän- ja verisuonitaudit kehittyvät pitkän ajan kuluessa, niiden kehittymisen hidastaminen säännöllisellä ja tehokkaalla liikunnalla lapsuudesta alkaen on tärkeää, Haapala sanoo.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 55 nuoren jyväskyläläisen maksimaalisen hapenottokyvyn ja anaerobisen kynnyksen yhteyksiä valtioiden jäykkyyteen. Maksimaalinen hapenottokyky ja hapenkulutus anaerobisen kynnyksen kohdalla mitattiin objektiivisesti hengityskaasuanalysaattorilla maksimaalisen polkupyöräergometritestin aikana. Valtimojäykkyyttä mitattiin olkavarresta pulssiaaltomittarilla. Analyyseissä otettiin huomioon monet sekoittavat tekijät kuten verenpaine ja kehon rasvapitoisuus.

Tulokset julkaistiin European Journal of Applied Physiology -lehdessä.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja