Suomalaisista kotitalouksista 31 prosenttia kertoi omistavansa vain enintään tuhat euroa helposti käyttöön otettavia säästöjä. Neljännes kertoi, että 500 euron yllätysmenon maksaminen olisi vaikeaa tai mahdotonta.
Tuore pohjoismainen maksukykybarometri kertoo, että koronatilanne on koettu kevyimmin Tanskassa. Kielteisimmin poikkeustilanne on otettu vastaan Suomessa. Poikkeukselliset olot ovat kouraisseet kansakunnan tuntoja myös Ruotsissa. Maksukykytutkimuksen tilasi luotonhallintayhtiö Lowell.
Kaikkein vahvimmin koronatilanteen negatiivisen vaikutuksen omaan taloudelliseen tilanteeseensa kokivat ruotsalaiset. Heistä 34 prosenttia kertoi vaikutuksen olevan hyvin tai melko kielteinen. Vastaava luku suomalaisilla oli 33 prosenttia, tanskalaisilla vain 17 prosenttia.
– Ruotsilla on ollut koko muusta maailmasta poikkeava koronastrategia. Tällä voi olla vaikutusta koettuun taloudelliseen ahdinkoon. Ruotsissa liikkumista ei ole rajoitettu yhtä voimakkaasti, mutta tartunta- ja uhriluvut ovat olleet paljon dramaattisempia kuin Suomessa ja Tanskassa, kommentoi Lowellin toimitusjohtaja Juho Ylinen tiedotteessa.
Lue myös: Koronaviruksen vuoksi työttömäksi jääneitä arvioidaan olevan jo kymmenentuhatta
Kolmessa pohjoismaassa toteutetun vertailevan barometrin mukaan tanskalaiset ovat ottaneet tilanteen kepeimmin. Vain 39 prosenttia tanskalaisista kertoi kokevansa huolta omasta taloudestaan koronatilanteen vuoksi. Ruotsissa luku on 51 prosenttia ja Suomessa 54 prosenttia.
Poikkeusaikana kerätyn datan mukaan suomalaiset näyttivät olevan huolettomampia rahankäytössään. Suomalaisista 12 prosenttia kertoi kuluttavansa usein enemmän kuin oma talous sallisi. Ruotsalaista 5 prosenttia vastasi samoin ja tanskalaisista vain 4 prosenttia.
Sen sijaan suomalaiset kertoivat vähentäneensä kulutusta eniten kolmesta vertailumaasta, 39 prosenttia. Ruotsalaisista kulutusta kertoi vähentäneensä koronan takia 36 prosenttia, tanskalaisista vain 28 prosenttia.
Suomalaiset kotitaloudet ovat varautuneet kehnosti
Koronatilanne on vaikuttanut työsuhteisiin kaikissa kolmessa maassa. Ruotsalaisista 21 prosenttia ja tanskalaisista 19 prosenttia kertoi tulleensa lomautetuksi, saaneensa irtisanomisvaroituksen tai joutuneensa irtisanotuksi. Suomessa vastaava luku on 23 prosenttia.
Huoli on suurin Suomessa. Vertailumaista eniten työpaikkansa menettämistä koronaepidemian vuoksi pelkäsivät suomalaiset, joista 40 prosenttia työssäkäyvistä oli aiheesta hieman tai todella huolissaan. Samaa asiaa murehti tanskalaisista työssäkäyvistä 38 prosenttia, mutta ruotsalaisista vain 34 prosenttia.
– Uskon, että tämä heijastaa suomalaisten vahvaa resilienssiä”, Ylinen sanoo tiedotteessa. ”Olemme historiassa oppineet, että tilanteet vaihtuvat ja varautuminen on tärkeää. Huoli on ensimmäinen askel hyvään varautumiseen. Tässä voi siis nähdä hyvääkin.
Suomalaisten varautuminen ei kuitenkaan näy säästämisessä. Kyselyn mukaan suomalaisista kotitalouksista 31 prosenttia kertoi käytössään olevan vain enintään tuhat euroa helposti käyttöön otettavia säästöjä. Tanskassa vastaavia pienisäästöisiä kotitalouksia oli 26 ja Ruotsissa 21 prosenttia.
Kyselyssä luodattiin muun muassa kotitalouden kykyä suoriutua enintään 500 euron ennakoimattomasta menosta. Suomalaisista 25 prosenttia kertoi, että maksaminen olisi heille vaikeaa tai mahdotonta. Tanskalaista kotitalouksista 18 sanoi samaa. Ruotsissa vastaava luku oli vain 14 prosenttia.