Asuntovelallisten velkapotti on kasvanut. Tilastokeskuksen mukaan velallisilla asuntokunnilla oli yhteensä velkaa peräti 120,9 miljardia euroa vuonna 2017, kun edellisvuonna summa oli 1,9 prosenttia vähemmän.
Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat kuitenkin enemmän kuin velat, joten asuntokuntien velkaantumisaste hieman laski.
Euroissa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa, eli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 64 490 euroa ja ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla 127 920 euroa.
Neljänneksellä velallisista asuntokunnista eli 334 000 asuntokunnalla oli velkaa alle 10 000 euroa. Yli 100 000 euroa velkaa oli 448 100 ja yli 200 000 euroa 151 000 asuntokunnalla. Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, oli kuusi prosenttia kaikista ja 11 prosenttia velallisista asuntokunnista.
Suuria asuntovelkoja oli eniten Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uudenmaan asuntokunnilla. Vähiten suuria asuntovelkoja oli Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Näin paljon maksettiin korkoja
Asuntokunnat maksoivat korkoja 1,6 miljardia euroa vuonna 2017. Edellisvuodesta asuntokuntien korkomenot pienenivät 1,8 prosenttia.
Vuodesta 2002 vuoteen 2017 asuntokuntien korkomenot ovat pienentyneet reaalisesti 43 prosenttia, kun asuntokuntien velat ovat samana aikana kasvaneet yli kaksinkertaisiksi. Velallisista asuntokunnista 60 prosenttia maksoi korkoja korkeintaan 1 000 euroa ja kolme prosenttia yli 5 000 euroa.
Paljon velkaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli usein kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia ja joiden viitehenkilö oli alle 45-vuotias. Lapsettomilla yhden tai kahden aikuisen asuntokunnilla suuret velat olivat yleisimpiä 25–34-vuotiaiden talouksilla.
Asuntovelallisilla yksinhuoltajillakin oli usein paljon velkaa suhteessa tuloihin.