Paljuista on tullut suomalaisille rentoutumispaikkoja ja juhlien keskipisteitä. Lue, mitä kaikkea kylpytynnyriä hankkiessa kannattaa ottaa huomioon.
– Ihmiset ovat aina halunneet rentoutua ja puhdistautua lämpimissä kylvyissä. Lämmitettäviä paljuja rupesi näkymään Baltian maissa 1800- ja 1900-luvuilla, ja sieltä ne levisivät pikkuhiljaa myös Suomeen. Varsinainen buumi täällä alkoi 1990-luvulla, 12 vuotta ulkoporealtaita ja kylpytynnyreitä myynyt kylpymestari Vesa Haloila kertoo.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana suomalaiset ovat alkaneet ostaa paljuja yhä enemmän ja enemmän.
– Nyt paljun paikka piirretään valmiiksi pihalle jo uusia taloja rakennettaessa.
Haloila arvelee, että Suomesta löytyy noin 30 000–40 000 paljua. Uusia myydään tuhansittain joka vuosi. Ne päätyvät mökkien ja omakotitalojen pihapiireihin eli paikkoihin, joissa on tilaa ja halutaan rentoutua.
– Paljua sijoittaessa pitää aina miettiä paloturvallisuutta. Ne toimivat pääasiassa puulämmityksellä, joten niitä ei voi laittaa liian lähelle rakennuksia. Tiheästi asutulla alueella on hyvä ottaa huomioon myös naapurit eli se, ettei sijoita tynnyriä ihan naapurin ikkunan alle.
Koska paljuun mahtuu jopa 1,5 kuutiota eli 1500 litraa vettä, on niin ikään mietittävä, minne tuo vesi menee käytön jälkeen.
– Perinteisessä paljussa, jossa samaa vettä käytetään vain kerran, veden saa periaatteessa laskea suoraan vesistöön tai ojaan. Jos paljussa on suodatettua vettä, jossa on käytetty kemikaaleja, se pitää viemäröidä.
