Suomalaisäiti USA:n kouluista: Kovaa kilpailua ja paapomista – "Kaipaan Suomen koulua" | MTV Uutiset
Suomalaisäiti USA:n kouluista: Kovaa kilpailua ja paapomista – "Kaipaan Suomen koulua"
Jasper läksyjen kimpussa Kalifornian San Diegossa.
Julkaistu 15.04.2016 19:50
Rita Strömmer
rita.strommer@mtv.fi
Suomalais-kanadalaisen perheen teinit Jasper ja Tuuli Sutton käyvät lukiota Kalifornian San Diegossa. Äiti Astan mukaan opiskelutahti on kova ja kalliit yksityisopettajat usein välttämättömiä.
Suomi ja suomalainen koulusysteemi nousi esille Michael Mooren uusimmassa dokumentissa "Where to Invade Next", joka sai ensi-iltansa tänään.
Uudessa elokuvassaan Moore lähtee valloitusretkelle ympäri maailman löytääkseen keinoja, joilla Yhdysvaltojen pahimmat ongelmat ratkaistaan. Mooren kuvausryhmä kuvasi dokumenttia 12 maassa ja Suomessa kuvattiin Ressun, Vaskivuoren ja Vantaan Hämeenkylän kouluissa.
Vapaaehtoistyö on “must”
Asta Suttonin lapset ovat asuneet koko ikänsä Atlantin toisella puolella. Lasten isä Greg on kanadalainen.
Asta tunnustaa kaipaavansa paljon Suomen koulutussysteemiä.
– Kaipaan terveellistä kouluruokaa ja mahdollisuutta opiskella monipuolisemmin.
USA:ssa ala-aste on kuusivuotinen. Yläastetta käydään kaksi vuotta ja lukiota neljä. Koulu aloitetaan 6-vuotiaana.
Sisäänpääsy kouluihin perustuu Suomen tapaan asuinalueeseen. Astan mukaan perheet muuttavat parempien koulujen perässä. Raha tulee mukaan kuvioihin jo varhaisessa vaiheessa.
– Ala–asteelta alkaen koulut pyytävät vanhemmilta rahalahjoituksia, jotka sitten kelpaavat verovähennyksiin.
Vanhempien aktiivisuus korostuu muutenkin lasten koulunkäynnissä. Heidän oletetaan osallistuvan koulun vapaaehtoistyöhön ja hoitavan esimerkiksi koulutehtävien kopioinnin ja lyijykynien teroittamisen.
Asta on ammatiltaan kuvataideopettaja, joten kokemusta kouluista on sitäkin kautta.
– Vapaaehtoistyöllä uskotaan olevan vaikutusta lapsen menestymiseen.
Paapominen ärsyttää
Kunnan koulut ovat Yhdysvalloissa ilmaisia, yksityiskoulut kalliita.
Kouluruokailua ei ole, vaan ala-asteelta lähtien ruoka tuodaan mukana. Koulusta voi tosin ostaa ruokaa.
– Se on usein epäterveellistä, vaikka nykyäään on tullut tarjolle myös salaattivaihtoehtoja.
Astaa ärsyttää koululaisten pitkään jatkuva paapominen.
– Kuvittelin, että vain ala-asteella äidit huolehtivat lasten ruuasta ja koululäksyjen vahtimisesta, mutta sama homma jatkuu myös lukiossa.
– Itse päätin yläasteen jälkeen, että teinit saavat itse huolehtia eväistään ja kotiläksyistään. Pitäähän sitä joskus aikuistua.
.MTV3 / EPA
Lukio stressaa, opettajat kannustavat
Lukio on USAssa Suomeen verrattuna intensiivisempää. Kursseja on monia ja testejä joka viikko.
– Päästäkseen yliopistoon on suoritettava testejä. Testien lisäksi teinit tekevät läksyjä päivittäin yleensä parisen tuntia. Erilaisiin projekteihin menee sitten enemmän aikaa.
Lukiossa voi suorittaa myös yliopiston kursseja. Tarkoitus on haastaa nuoria vaativampaan opiskeluun.
Asta antaa tunnustusta myös opettajille, jotka perheen nuorten mielestä ovat kannustavia.
Tutorit apuun
Kurssitodistukseen vaikuttavat sitten kotitehtävät, tunnilla opiskelu ja testit sekä isommat kokeet.
– Lukio on erittäin stressaavaa ja eri lukioissa on todella suuret erot. Kilpailu on kovaa ja tutorit suosittuja.
Suuren työmäärän painaessa oppilaiden avuksi palkataan tutori eli eräänlainen yksityis- tai tukiopettaja.
Astan mukaan tutori palkataan koulun ulkopuolelta 40-70 eurolla tunnissa.
– Tutori-opetus on kunnon bisnestä ja vanhemmilla on mahdollisuus valita palveluja usean eri firman väliltä.
Lukiopäivät alkavat aamulla kahdeksalta ja päättyvät kolmelta. Monet kuitenkin jäävät vielä opiskelemaan jopa iltakuuteen urheilu- tai taideaineita.
Kaikki käyvät lukion
Yhdysvalloissa kaikki yläasteen oppilaat menevät lukioon. Muut vaihtoehdot tulevat vasta lukion jälkeen.
Lukio-opiskeluja voi suorittaa myös netissä tai yksityiskouluissa.
Opiskella voi ryhmässä tai yksi opettaja–yksi oppilas systeemillä. Yksi opettaja–yksi oppilas opetus on varakkaille. Vuoden kestävä 10 opintopisteen kurssi maksaa noin 2800 euroa. Lukiosta valmistumiseen vaaditaan 120 – 130 opintopistettä.
Myös ryhmäopiskelun hintalappu on korkea, sillä yhden vuoden kurssi maksaa sekin jopa 1850 euroa.
Lehtikuva
Kalliit jatko-opinnot
Jos aiempi koulutus ei ole tyhjentänyt normiperheen säästötiliä, sen tekee viimeistään yliopisto.
Yliopisto-opiskelu maksaa USA:ssa 28 000 - 185 000 euroa vuodessa.
Opiskelijan on kuitenkin mahdollista hakea stipendejä ja apurahoja.
– Useimmat nuoret kuitenkin menevät lukion jälkeen ensin ”Collegeen” (Suomessa jokseenkin verrattavissa alemman korkeakoulututkinnon tarjoavaan opinahjoon), koska niihin on helpompi päästä. Opiskelu on myös edullisempaa verrattuna yliopistoihin. Sitten haetaan yliopistoon.
Kanada saa kehuja
Suttonin perheessä on onnellinen tilanne siinä mielessä, että opiskelu vaikkapa Euroopassa tai Kanadassa on mahdollista.
– Emme ole tosin muuttaneet ainakaan vielä Suomeen miehen työn vuoksi, koska insinöörit tienaavat USA:ssa enemmän kuin Suomessa.
Suttonin perheessä lapset opiskelevat netin kautta toisena kielenään suomea. Paikallinen lukio on hyväksynyt kurssit osaksi opintoja. Lisäksi perhettä houkuttelee myös Kanada.
– Lapset kävivät ala-astetta Kanadassa ja siellä opetuksen taso oli verrattavissa Suomen kouluihin.
