Mainos

Suomalainen valmentaja-isäpuoli käytti seksuaalisesti hyväkseen huippu-urheilija Patrik Sjöbergiä ja pilasi tämän elämän: "Hän tuli joka yö huoneeseeni, kosketteli jalkovälistä ja hieroi, vihaan häntä aina"

4:28

Aikanaan yksi maailman menestyneimmistä urheilijoista, ruotsalainen korkeushyppääjä Patrik Sjöberg joutui suomalaisen valmentaja-isäpuolensa Viljo Nousiaisen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi lapsena.

Sjöberg tuli hyväksikäytön kanssa julkisuuteen vasta vuonna 2011, yli 30 vuotta tapahtuneen jälkeen. Nykyään hän tekee töitä ruotsalaisessa Treskablinoll-järjestössä, joka pyrkii ehkäisemään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.

Menestyksen taustalla tragedia

Suomessa tänään vieraillut Sjöberg oli 1980–90-luvuilla maailman menestyneimpiä urheilijoita, mutta menestyksen taustalla oli kamala tragedia.

Urheilu-uran aikana kukaan ei arvannut, että valmentaja käytti Sjöbergiä seksuaalisesti hyväkseen. Se selvisi vasta paljon myöhemmin.

Urallaan Sjöberg oli juhlittu sankari Ruotsissa. Hän voitti useita olympiamitaleita ja maailmanmestaruuden. Urheilu-ura päättyi vuonna 1998.

– Olen tietenkin ylpeä omasta menestyksekkäästä urheilu-urastani, mutta jos voisin kääntää aikaa taaksepäin, en olisi koskaan aloittanut urheilua, Sjöberg sanoo.

Vuonna 2011 Sjöberg paljasti valmentajansa hyväksikäytön omaelämäkerrassaan. Siitä tuli ykkösuutinen Ruotsissa.

Kasvoi ongelmalähiössä

Sjöberg kasvoi Göteborgissa lähiössä, jossa oli paljon huumeita ja väkivaltaa. Hänen äitinsä erosi hyvin varhain hänen isästään, ja pojalla oli vain satunnaisia tapaamisia isänsä kanssa.

– Äidilläni oli epäilyttäviä suhteita miesten kanssa, jotka olivat sekakäyttäjiä, pankkiryöstäjiä. Poliisi tuli aina välillä käymään kotonamme tekemään kotietsinnän tai pidättämään äidin poikaystävän, Sjöberg kertoo.

Menestyneen urheilijan elämänalku ei ollut helppo. Koulu oli hänelle vaikeaa ja hän ajautui jo ala-asteella tekemään rötöksiä kavereidensa kanssa.

Opettajat olivat sitä mieltä, että pojat saadaan pois rikolliselta tieltä urheilun avulla.

– Kasvoin 60–70-luvuilla, ja silloin oli paljon spontaania urheilua. En ajatellut urheilu-uraa, mutta minut vähän kuin pakotettiin lähikouluun, jossa oli urheilua.

– 9-vuotiaana astuin harjoitteluhalliin ja tapasin siellä ensimmäisen kerran Viljo Nousiaisen, joka oli seurani valmentaja.

Ensimmäisen kerran huomiota aikuiselta

Nousiainen vaikutti ensi alkuun erittäin hyvältä valmentajalta ja kiltiltä ihmiseltä. Kaikki ryhmän pojat pitivät hänestä, myös 9-vuotias Patrik.

– Ensimmäistä kertaa elämässäni aikuinen sanoi minulle jotain myönteistä. Viljo sanoi, että minulla on lahjoja. Se merkitsi paljon, koska tulin perheestä, jossa sain selkääni, ja koulusta, jossa kuulin olevani arvoton, ja ettei minusta tule mitään. Se oli maagista.

Sjöberg alkoi treenata Nousiaisen johdolla kolme kertaa viikossa. Nousiaisen tapa valmentaa oli hyvin fyysinen.

– Hän kosketteli meitä hyvin paljon. Ajattelin sen liittyvän treenaamiseen. Meitä oli noin 25 pojan joukko ja huomasin heti, että 5–6 poikaa ryhmässä sai erityistä huomiota. Olin yksi heistä, Sjöberg kertoo.

Erityistä huomiota saanut pieni poikaporukka sai jäädä harjoitussaliin tunnin jälkeen, he saivat Nousiaiselta pullaa ja mehua ja valmentaja vei heidät koteihinsa.

– Muut pojat, jotka eivät päässeet mukaan, olivat kateellisia.

Äiti salamarakastui valmentajaan

Valmentajan automatkat kotiin olivat poikien mielestä hauskoja ja jännittäviä. Kotona Sjöberg kertoi veljelleen, miten hauskaa hänellä oli.

Veli kertoi asiasta äidille, ja äiti käski Patrikin tuoda valmentajansa heille kotiin komennettavaksi. Äiti aikoi kieltää pojaltaan urheilun.

– Viljo tuli meille, ja kävikin niin, että äitini salamarakastui häneen. Siitä haukkumisesta tuli kahvihetki, joka kesti tunteja. Kun ajattelin äitini aiempia poikaystäviä, Viljo oli ainoa normaali.

Myöhemmin Nousiainen ja Sjöbergin äiti muuttivat yhteen.

Koskettelua hotellihuoneessa

Jo ennen yhteenmuuttoa tapahtui käänne.

Sjöberg pääsi ensimmäisen kerran elämässään Göteborgin ulkopuolelle ja hotelliin yöksi, kun hän lähti piirimestaruuskisoihin Malmöön.

Perillä nuori Patrik sai yllättyä, kun muille pojille jaettiin avaimet omiin hotellihuoneisiin, mutta valmentaja käski hänet nukkumaan tämän kanssa samaan huoneeseen. Patrik ei pitänyt ajatuksesta, mutta hänen oli myönnyttävä.

– Illalla ajattelin mennä nukkumaan niin nopeasti kuin mahdollista, mutta Viljo käskikin minun kokeilla hänen hankkimiaan kalliita treenivaatteitaan.

– Kun olin riisuutumassa, ja olin vetänyt alushousut pois, hän kosketti minua jalkovälistä. Säikähdin hirveästi.

Pelko esti kertomasta

Myöhemmin Sjöbergiltä kysyttiin, miksi hän ei pyytänyt heti apua. Vastaus oli yksinkertainen.

– Pelkäsin, olin 10-vuotias. Olin aivan epätoivoinen, aivan yksin kaupungissa, jossa en tuntenut ketään.

Sinä yönä Sjöberg ei nukkunut silmäystäkään. Jossain vaiheessa tuli tunne, oliko tapahtunut edes totta.

– Se tuntuu vielä tänäkin päivänä traumaattiselta. Silloin jäädyin ja pelästyin. Se oli erittäin alentavaa ja loukkaavaa. Voin huonosti, kun vain ajattelenkin sitä, hän kuvailee.

Painajainen kotona

Valmentaja alkoi seurustella Sjöbergin äidin kanssa ja aikaa kului. Patrik ehti jo uskoa, että hotellihuoneessa oli kyse väärinkäsityksestä.

Pian uusioperhe muutti asumaan isompaan asuntoon. Muut urheilijapojat olivat kateellisia Patrikille, joka sai asua yhdessä valmentajan kanssa.

Siitä alkoi Sjöbergin painajainen.

Valmentaja kertoi nuorelle Patrikille koko ajan, että tästä tulee maailmanmestari. Nousiainen kehui omaa osaamistaan ja haukkui muita valmentajia.

– Hän sanoi, että jos haluaa tulla maailman parhaaksi, pitää harjoitella, levätä ja saada joka päivä hierontaa, jotta lihakset kehittyvät ja niiden kehitystä voi mitata.

– Kaiken tämän minä uskoin ja kun oli hierontaa, piti olla alasti. Hän oli jatkuvasti koskettelemassa jalkovälistä, "kehityksen mittaukset" kävivät yhä pahemmiksi. Vähän ajan kuluttua hän selitti, että nyt olemme tiukassa harjoittelutilanteessa ja on tärkeää tietää, miten harjoitella. Siihen on kuulemma vain yksi testi, joka oli spermatesti, Sjöberg kertoo.

12-vuotiaasta Patrikista se kaikki tuntui väärältä, mutta hän ei uskaltanut sanoa vastaan. Hän oli oppinut, että vanhemmille ei saanut sanoa vastaan, vaan näitä tuli kunnioittaa.

– Viljon tekojen takia en ole kunnioittanut enää ketään sen jälkeen. Se on hinta, jonka olen joutunut maksamaan.

Isäpuoli kävi joka yö

Nousiainen asui Sjöbergin äidin kanssa kolme ja puoli vuotta. Äiti kertoi jälkeenpäin Patrikille, että heillä ei ollut koskaan seksiä. Pari myös riiteli jatkuvasti.

– Viljo kävi minun huoneessani joka yö. Heräsin siihen, kun hän otti minusta kuvia, kun nukuin alasti. Se oli kauheaa.

Nuori Patrik ripusti huoneensa oveen esineitä, jotta hän heräisi niiden ääneen ja kuulisi, kun isäpuoli tulee sisään. Sekään ei kuitenkaan auttanut, koska iltaisin Nousiainen juotti Patrikille "tärkeän vitamiinicocktailin".

– Hän pisti siihen unilääkettä, jotta nukkuisin sikeästi ja hän pystyi ottamaan minusta kuvia. 

– Tämä kaikki johti siihen, että menetin koko lapsuuteni. Aloin vihata kaikkea. Koulun olin jo jättänyt. Olin pukenut suojapuvun. Minusta oli kiva riidellä ja rähjätä, siitä tuli minun juttuni.

Kävi turvan takia koulussa

Sjöberg kävi koulussa, mutta hän ei osallistunut oppitunneille. Hän ihmetteli sitä, miksi kukaan aikuinen ei kysynyt häneltä, miksi hän tuli kouluun vain häiriköimään, mutta ei tunneille.

– Koulu oli minulle suojapaikka, koska sinne Viljo ei voinut tulla. Siellä olin turvassa kello 8–16.

Sjöbergin mukaan valmentaja-isäpuoli ei pitänyt pojista, joilla oli karvoitusta. 13–14-vuotiaana Patrik kehittyi nopeasti ja kasvoi pituutta.

Samoihin aikoihin hyväksikäyttö loppui. Patrik uhkasi tappaa valmentajansa.

Nousiainen jatkoi kuitenkin muiden poikien hyväksikäyttämistä. Muita uhreja oli ollut jo Patrikin aikaan ja niitä tuli lisää Patrikin jälkeenkin.

– Hän oli kiltti lapsille, antoi matkoja ja lahjoja. Viljo ei koskaan uhannut, vaan hän oli hyvin kiltti, vaikka oikeasti hän oli piru maan päällä.

Valmennus jatkui

Patrik oli 14-vuotias, kun hyväksikäyttö loppui. Sjöberg oli siitä helpottunut, mutta samalla viha kasvoi entisestään.

– Minut oli kasvatettu niin, että pojat eivät itke. Minun piti olla macho. Jos olisin kertonut kavereilleni, he olisivat ihmetelleet, mikä pelkuri olen.

Sjöbergillä oli edelleen haaveena tulla maailman parhaaksi korkeushyppääjäksi, joten hän jatkoi harjoittelua Nousiaisen johdolla.

– Hän oli saanut kaikki vakuuttumaan siitä, että hän on maailman paras valmentaja. Ja minusta piti tulla maailman paras, joten halusin jatkaa valmennusta Viljon kanssa.

Kun Sjöbergin äiti ja Nousiainen erosivat, äiti halusi Patrikin lopettavan urheilun ja treenaamisen. Patrik halusi jatkaa, joten hän muutti asumaan valmentajansa kanssa, koska äidin luona asuessa hän ei olisi saanut harjoitella.

– Olin melkein päivittäin rehtorin puhuttelussa. Hän sanoi minulle, että minusta tulee päihteidenkäyttäjä, sosiaalitapaus. Hän uhkasi soittaa kotiin. Hänellä oli vain yksi puhelinnumero, Viljolle. Lopulta kävi niin, että kukaan koulussa ei ottanut yhteyttä äitiini.

Yläasteen 9. luokalla Sjöberg erotettiin koulusta.

Kosto ei toiminut

Patrik ihmettelee edelleen, miksi kukaan ei kysynyt häneltä koulussa, miksi hän toimi kuten toimi, ja millaista apua hän olisi tarvinnut. Sen sijaan hänet vain ajettiin luokasta ulos.

– Tämä on seurannut minua. Kun on lähiöstä, joutuu kuulemaan, että on luuseri. Kun on seksuaalisesti hyväksikäytetty, mukaan tulee vielä viha.

Hyväksikäytön päätyttyä Sjöberg yritti tahallaan ärsyttää valmentajaansa. Hän joi alkoholia, poltti tupakkaa ja tapaili useita naisia, koska tiesi, ettei valmentaja pitänyt mistään näistä.

Kosto ei kuitenkaan toiminut, koska Sjöberg ymmärsi myöhemmin, että hän pilasi ainoastaan omaa uraansa.

Sjöberg tietää nyt, että hän olisi hoitanut asiansa paremmin, jos hän ei olisi joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.

– Sain osakseni sellaista, mitä kenenkään lapsen ei pitäisi joutua kokemaan. Pahinta, mitä minun kaltaiselleni voi sanoa, on että minä tiedän miltä sinusta tuntuu. Ei ole ketään, kuka sen tietäisi eikä kukaan halua tietää, miten minä voin.

Pilasi elämän

Sjöberg on nyt 54-vuotias, mutta hän ei ole toipunut seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

– Se asia on minussa, se on pilannut minun elämäni, minun suhteeni naisiin ja kavereihin. Se on tuonut minulle ongelmia suhteessa auktoriteetteihin. Minun on erittäin vaikea ottaa vastaan kehuja. Minä vihaan lahjojen saamista ja vihaan kaikkia juhlapyhiä, koska Viljo liittyy kaikkeen tähän.

– Viljo oli ainoa, jolta sain lahjoja ja kehuja. Nykyään kun saan jotain, aivoni sanovat heti, että nyt kun olet saanut jotain, niin mitäs nyt sitten annan palkinnoksi.

Erityisen vaikeita hetkiä Sjöbergille ovat nykyään ne, joissa hänen oma tyttärensä antaa isälleen lahjan.

– On todella ikävää, kun tyttäreni näkee, että en ilahdu lahjasta.

– Tykkään riidellä ja rähjätä edelleen. Silloin olen omalla pelikentälläni, sen osaan parhaiten. Kehuja minä en halua.

Terapiassa sai oivalluksia

Runsaat kolme vuotta sitten Sjöberg aloitti terapian samalla, kun hänestä kuvattiin dokumentti.

Terapiassa hän on oppinut uusia asioita itsestään ja kokemuksestaan.

– Terapiassa olen saanut oivallusta ja ymmärrystä itseäni kohtaan. Olen tehnyt paljon väärin. Olen kokeillut huumeita ja pilannut ihmissuhteita.

Monia asioita Sjöberg on myös katunut.

– Olen itse pilannut monia asioita, mutta terapian kautta olen ymmärtänyt, että se ei ole niin yksinkertaista, että olen vain itse syyllinen.

– Minun ongelmani alkoivat oikeastaan jo ennen kuin synnyin, koska äitini ei koskaan pystynyt osoittamaan rakkautta ja hän on välittänyt vain itsestään. Olin pilalla jo ennen kuin synnyin.

Kiukku paransi suorituksia

Urheilussa Sjöberg menestyi omien sanojensa mukaan hyvin, koska vihasta ja adrenaliinista oli hyötyä kilpaillessa.

– Urheilu on erittäin hyvä paikka piilottaa näitä asioita. Urheilussa olin todella vihainen koko ajan. Muut olivat sitä mieltä, että kiukku oli hyvä asia, koska olin silloin vauhdissa.

Nousiainen oli koko Sjöbergin urheilu-uran ajan tämän valmentaja.

– Me emme sitten enää asuneet yhdessä, emme matkustaneet yhdessä kisoihin, ja kun tapasimme, riitelimme ja huusin hänelle.

Sjöberg halusi kirjoittaa kokemuksistaan kirjan, koska hän halusi kertoa kaikille, miksi hän oli aina niin vihainen valmentajalleen.

200 uhria

Kirjan julkaisun jälkeen on tullut ilmi, että Nousiainen kosketteli Göteborgissa ainakin 200 poikaa.

– Se osoittaa vain sen, miten aktiivinen yksi pedofiili voi olla. Onneksi heitä on prosentuaalisesti aika vähän, mutta he ovat erittäin aktiivisia, Sjöberg sanoo.

Sjöbergiä on syytetty siitä, että hän kirjoitti kuolleesta ihmisestä, joka ei voi edes puolustautua.

– Olen sanonut, että en minäkään voinut puolustautua. Olisi tietenkin hyvä, jos hän olisi vielä elossa, mutta hän ei ole. Hän ei koskaan joutunut vastaamaan teoistaan.

Sjöberg on potenut myös paljon syyllisyyttä, vaikka tapahtunut ei ollutkaan hänen vikansa.

– Tuntui kamalalta, että hän käytti minua jotenkin mallina.

Vihapostia Suomesta

Urheilu-uransa aikana Sjöberg oli tunnettu ja suosittu myös Suomessa. Silti hänen kirjaansa ei ole käännetty suomeksi.

– Ennen olin sankari Suomessa, mutta kirjan jälkeen sain vihapostia Suomesta. Sain vihaisia yhteydenottoja erityisesti miehiltä.

Nykyään Sjöberg luennoi paljon ja puhuu lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

– Kuka vain voi olla pedofiili. Se ei katso asuinpaikkaa, yhteiskuntaluokkaa, ammattia. Pedofilia ei ole mikään suuntaus. Se on sairaus, hän sanoo.

Sjöbergin suurin huoli onkin nykyään lapsista, jotka eivät voi puolustautua.

– Meidän aikuisten tulee huolehtia lapsista. Meidän tulee löytää tapa, jolla suojaamme lapsia.

Menetetty tapaus

Sjöberg ei voi edelleenkään hyvin, mutta hän sanookin olevansa "jo menetetty tapaus".

– En tule koskaan olemaan enää normaali, minut on jo hajotettu. Minun tehtäväni on nyt herättää muita.

Sjöbergin mukaan jo pienten lasten kanssa voi puhua pedofiliasta ja varoittaa siitä.

– Jos olisin tiennyt näistä asioista 10-vuotiaana ja tiennyt sen, että se on laitonta, mitä Viljo teki, asiat voisivat olla toisin.

Entinen huippu-urheilija on myös sitä mieltä, että hyväksikäyttö on urheilussa paljon luultua yleisempää. Urheilussa vain vallitsee vaikenemisen kulttuuri.

– Meillä on Ruotsissa paljon esimerkkejä tällaisista valmentajista, noin 50 tapausta. Lopulta he jäävät kiinni, mutta heidät olisi pitänyt pysäyttää paljon aikaisemmin.

Aikuisten suojattava lapsia

Sjöberg toivoo valppautta vanhemmilta ja kasvattajilta.

– Sinne me lähetämme lapsemme urheilutunnille ja kuvittelemme, että he ovat siellä turvassa. Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan joka koululuokassa viittä lasta on hyväksikäytetty. Se on hirveä määrä ja tämä on iso yhteiskunnallinen ongelma.

Sjöberg toivoo kovempia ja pitempiä rangaistuksia pedofiileille, sekä enemmän heidän kontrollointiaan.

Kaiken kokemansa jälkeen Sjöberg on yhä myös katkera äidilleen, joka on vielä elossa.

– Äitini oli ainoa, joka olisi voinut auttaa ja pysäyttää sen, mutta hän ei tehnyt sitä. Äitini sanoi kirjani julkaisun jälkeen ruotsalaislehdessä, että olen silti saanut hyvän elämän. Mikä piru hän on sanomaan, että olen saanut hyvän elämän? Olen saanut rahaa ja menestynyt urheilussa, mutta hyvää elämää en ole saanut.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja