Suomalainen olympiapomo pelastui täpärästi pommi-iskusta

Suomen Olympiakomitean pääsihteerinä vuosina 1977–1996 toiminut Kosti Rasinperä pääsi mukaan 10 olympialaisiin. Monet kisat ovat jääneet mieleen, mutta erityisesti ensimmäiset Lake Placidissa vuonna 1980 ja viimeiset Atlantassa vuonna 1996.

Kesäolympialaisissa vuonna 1996 Rasinperä tutustui vaimonsa kanssa Atlantan olympiapuistoon, ja siellä kävellessään he jäivät juttusille norjalaisen kisaturistipariskunnan kanssa.

– Istuimme siinä penkillä hyvän tovin ja juttelimme. Sitten lähdimme hotellille. Räjähdys kuului sinne asti. Pommi räjähti vain muutaman metrin päässä penkistä, jolla olimme vähän aikaa sitten istuneet. Se oli todella lähellä, Rasinperä muistelee.

Mieto meni metsään

Rasinperän ensimmäiset olympialaiset olivat Lake Placidissa, missä tapahtui Juha Miedon kuuluisa tappio Ruotsin Thomas Wassbergille. Sadasosasekunnin häviö oli niin karvas, etteivät edes ruotsalaiset kehdanneet hihkua.

– Katsomo oli aivan ladun vieressä, ja siellä me seisoimme ruotsalaiset, norjalaiset ja suomalaiset. Katsomoon laskeutui hiljaisuus, kun nähtiin, kuinka vähän Mieto hävisi. Mieto istui ensin ladun varteen, ja sitten hän paineli metsään ja oli siellä kauan yksikseen. Takaisin tullessaan hän vain tokaisi, että "paree aina voittaa". Jopa Ruotsin kuningatar kävi lohduttamassa häntä.

"Dopingista elinikäinen kilpailukielto"

Ahneimmat urheilijat turvautuvat dopingiin menestyksen ja mammonan toivossa. Rasinperän kanta dopingiin on yksiselitteisesti kielteinen, eikä hän ymmärrä heittoja siitä, että doping pitäisi laillistaa, koska sitä kuitenkin kaikissa lajeissa käytetään.

– Sehän on kuin antaisi pirulle pikkusormen. Eiväthän kirkotkaan sulje oviaan, vaikka ihmiset tekevät syntiä.

Päin vastoin, hän vaatii kovempia rangaistuksia.

– Siitä pitäisi langettaa loppuelämän kilpailukielto.

Rasinperä on myös toiveikas siitä, että doping-testaus alkaa pikku hiljaa kuroa umpeen dopingin kehittäjien etumatkaa.

– Nyt on jo merkkejä, että väli pienenee.

Yksi ongelma taistelussa dopingia vastaan ovat kulttuurierot. Rasinperän mukaan Suomi kuuluu niihin maihin, jotka vastustavat dopingia äänekkäästi, mutta kaikissa maissa asia ei ole aina ainakaan ollut samoin.

Vaikka Rasinperä seurasi olympiaurheilua aitiopaikalta, ei hän huomannut koskaan dopingin käyttöä itse. Karmeimpia esimerkkejä dopingista ovat hänen mielestään Itä-Saksan ja Itäblokin maiden doping-kokeilut lapsiurheilijoilla.

– DDR:n ja Neuvostoliiton olympikomitean pääsihteerit vaikuttivat oikein mukavilta miehiltä, mutta he paljastuivatkin todella julmiksi tyypeiksi.

Studio55.fi/Piritta Palokangas

Lue myös:

    Uusimmat