Juha Kreus kysyy usein yhden yksinkertaisen kysymyksen, joka voi olla avain trauman tajuamiseen. Koettujen kärsimysten jakaminen voi myös yhdistää, ja auttaa sodassa eläviä ihmisiä jaksamaan.
Sodan kokeneet -yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Kreus on paraikaa työmatkalla Ukrainassa. Kreus on paikalla tukemassa ja tapaamassa suomalaissotilaita, sekä kohtaamassa sodan kokeneita ihmisiä.
Kohtaamisia ja keskustelemista sotakokemuksista on Kreusin mukaan paljon. Välillä kohtaamiset ovat hyvin henkilökohtaisia, ja saattavat miehen kyyneliin.
Yksi Kreusille mieleen painuneemmista hetki tapahtui kesällä Kiovassa, kun hän oli palaamassa illalliselta muutaman muun avustustyöntekijän kanssa.
– Kävelimme keskusaukio Maidanin muistomerkin ohi, ja näin siellä makaavan itkevän nuoren miehen. Lähestyin häntä ja kysyin, onko hän kunnossa, Kreus kertoo.
Kysymys herätti nuoressa miehessä voimakkaan tunnereaktion. Nuori sotilas osoitti muistomerkille pystytettyjä lippuja ja kertoi osan niistä kuvastavan hänen omia läheisiään ja kaatuneita sotaveljiään.
– Me halasimme, hän itki, minä itkin. Halauksen kautta jaoimme tuskaa, jota molemmat sodan nähneinä koimme, Kreus muistelee.
Katso myös: Suomen lippu liehuu Kiovan keskusaukiolla kaatuneen suomalaistaistelijan muistolle
Kahden miehen välinen spontaani, tunteikas ja vilpitön hetki tallentui myös videolle. Tapahtuma on esimerkki siitä, kuinka pelkkä läsnäolo voi riittää yhdistämään kahta ennestään toisilleen tuntematonta ihmistä.