Sukupuolineutraalien titteleiden vastustus yllätti kielentutkijat: "Kyse on kielellisestä seksismistä"

Kieli sukupuolineutraaliksi 8:48

Aamulehden päätös suosia sukupuolineutraaleja ammatti- ja virkanimikkeitä saa kannatusta asiantuntijoilta. Asiasta syntynyt kohu yllätti kielentutkijat.

Aamulehti linjasi pyrkivänsä käyttämään ammateista ja nimikkeistä sukupuolineutraaleja vastineita. Linjaus herätti paljon keskustelua ja ehkä suurimpia tunteita herätti eduskunnan puhemies -nimityksen korvaaminen puheenjohtajalla.

– Olen ollut yllättynyt siitä, kuinka voimakkaita reaktioita puhemies-sana herättää, kun suurin osa suomalaisista ei edes tiedä, mitä puhemies tekee, napauttaa kirjailija Rosa Meriläinen.

Yllättyneitä vastustuksesta ovat olleet myös kielentutkijat.

– Tästä on puhuttu jo jonkin aikaa ja jos keskustelu on näin vahvaa, silloin on tarvetta oikeasti miettiä näitä asioita, sanoo Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Ulla-Maija Forsberg.

Huomenta Suomen haastattelemat asiantuntijat, kielentutkija Mila Engelberg ja Forsberg, pitivätkin Aamulehden linjausta kannatettavana.

Kyse kielellisestä seksismistä

Engelberg huomauttaa, että suomen kielen lautakunta on antanut suosituksen sukupuolineutraalin kielen suosimisesta. Kun maskuliiniset ilmaukset, kuten puhemies, yleistetään koskemaan kaikkia ihmisiä, Engelbergin mukaan kyse on kielellisestä seksismistä.

– Mistä oikeastaan on kyse, kun käytetään maskuliinisia ilmaisua yleispätevästi ihmisyydestä? Se on sitä, että universaali ihminen on mies.

– Vaikka on paikallaan katsoa sukupuolittuneita tehtävänimikkeitä, kielen syrjivyydessä ei ole kyse vain ammattinimikkeistä vaan sukupuolineutraalitkin termit voivat olla piilomaskuliinisia. Jopa hän-pronomini tulkitaan helpommin mieheksi. Erityisesti miehet tulkitsevat.

Puhemies, varusmies ja kirkkoherra – toteutuuko tasa-arvo titteleissä? 9:28

Mutta onko sukupuolineutraalin kielen edistäminen juuri median tehtävä? Tutkijat ja Meriläinen ovat yhtä mieltä siitä, että jokainen voi omalla kohdallaan pohtia, mitä käyttämällään kielellä haluaa viestittää, ja median käyttämillä termeillä on suuri merkitys.

– Medialla on valtavan suuri ja tärkein osa. Yleinen kielenkäyttö seuraa median kielenkäyttöä, Forsberg sanoo.

Korjattu lyöntivirhe ennen 1. väliotsikkoa kello 13.00.

Lue myös:

    Uusimmat