Kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja Elina Lepomäki, 34, oli suurelle yleisölle tuntematon ennen lähtöään puheenjohtajakisaan Alexander Stubbin haastajaksi. Otsikoissa naisen lausuntoja on silti nähty kosolti.
Kokoomuksen liberaalisiipeä edustava Elina Lepomäki totesi muun muassa viime vuonna, etteivät asiantuntijat lähde välttämättä politiikkaan kansanedustajan palkkion takia, joka on noin 6 000 euroa kuukaudessa. Muualla kun saa parempaa palkkaa, kun huomioi kampanjointiin menevän ajan, rahan ja epävarmuuden.
Lepomäki vieraili Peter Uutisvirrassa -ohjelmassa ja otti kantaa mm. veroparatiiseihin. Katso ohjelma tästä:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Saksa Lepomäen perheen tunnekieli
Lepomäki nousi eduskuntaan vuonna 2014, kun Jyrki Katainen lähti EU:hun. Sitä ennen hän on työskennellyt Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtajana sekä rahoitus- ja pankkialalla.
Hänellä on kaksi pientä, tarhaikäistä lasta aviomiehensä kanssa. Perheeseen kuuluu myös aviomiehen vanhempi, 16-vuotias tytär. Aviomiehensä Lepomäki tapasi Lontoossa työkuvioiden kautta. Lepomäkeä yli vuosikymmenen vanhempi aviomies työskentelee itsekin rahoitusalalla.
– Olin etsimässä Lontoossa asuntoa ja osallistuin seminaariin, missä tapasimme. Asuimme pitkään töiden takia erillään, mutta nyt meillä on perhe ja oli itsestään selvää, että muutamme kokonaan yhteen.
Elina Lepomäen koti on kaksikielinen ja lapsille puhutaan myös saksaa. Lepomäen mukaan saksa on hänelle tunnekieli.
– Olen periaatteessa koko kouluikäni ollut saksalaisessa koulussa, olen kaksikielinen, joten lapsille sen puhuminen oli luonnollista. Vaikka siis puhun englantia suhteellisen sujuvasti, niin minulla ei tulisi mieleenkään puhua sitä lapsilleni.
"Arki saa olla ruljanssia"
Arkirallin pyörittäminen ja aikataulun sovittaminen työn ja perheen kesken on jokaiselle perheelliselle tuttu haaste. Kokoomuksen puheenjohtajaksi pyrkivä Lepomäki kertoo, että lähipiiri auttaa heillä paljon.
– Arki pystytään kohtuullisen hyvin jakamaan. Ainahan sitä miettii, viettääkö tarpeeksi aikaa lasten kanssa. Näen mieluusti niin, että arki saakin olla hieman sellaista pyöritystä ja ruljanssia, mutta sitten kun on aikaa ja sitä aikaa otetaan ja ollaan vaikka maalla, niin ei mietitä silloin muita asioita.
Puheenjohtajakilpaan lähtö tarkoittaa kiivasta aikataulua. Kampanjaan on varattu kaksi kuukautta ja kesäkuussa kokoomus äänestää puheenjohtajasta. Lepomäen mukaan arjen pyörittämistä ja aikataulutusta katsotaan kesäkuun jälkeen sitten uudestaan.
Harrastuksiin poliitikolla kuuluu ruuanlaitto ja lenkkeily. Ruuanlaitto ja lenkkeily vievät ajatukset muualle, hän kertoo.
– Ruoanlaitto on minulle hirveän terapeuttista, vaikka sitä tekee ruokaa päivittäin perheelle, eikä se aina hienoa ole, niin siinä saa ajatukset muualle. Siinä voi käyttää luovuutta jos jääkaapissa on vain kolmesta viiteen eri ainesosaa, että mitä loihdit ilman, että perhe nyrpistää heti nokkaansa, Lepomäki naurahtaa.
Lapsuus kului Saksassa
Lepomäki muutti lapsena perheensä mukana Saksaan. Hän palasi Suomeen 13-vuotiaana. Hän uskookin, että Saksan aika on vaikuttanut paljon hänen elämäänsä.
– Lapsena sinne muuttaminen ei ollut vaikeaa, mutta kun tulimme pois sieltä samalla, kun olin kasvamassa nuoreksi teiniksi, niin se oli rankkaa jättää ystävät taakse.
– Minulle Saksan aika oli sillä tavalla tärkeää, että jälkeen päin olen ymmärtänyt kylmän sodan päättymisen vaikuttaneen siellä. Bonn oli eläväinen kaupunki ja siellä oli ihmisiä ympäri maailmaa. Sain ystäviä ympäri maailmaa ja se on varmasti muuttanut maailmankatsomustani.
Lepomäki on työskennellyt myös muun muassa Britanniassa rahoitus- ja pankkialalla. Hän myöntääkin, että ulkomailla asuminen on jättänyt jälkensä.
– Aina kun olen asunut ulkomailla, niin silloin olen varmaan isänmaallisimmillani. Tavallaan silloin sitä Suomea katsoo kaivatenkin, oli elämäntilanne mikä hyvänsä.
Diplomi-insinööriksi tie vei näyttämisen halusta
Elina Lepomäki on valmistunut diplomi-insinööriksi ja kauppatieteiden maisteriksi. Diplomi-insinööriksi polku johti lähes hetken uhmasta.
Teininä hän mietti toimittajaksi ryhtymistä ja työskentelikin kesän Taloussanomien toimittajana 19-vuotiaana. Asiaan saattoivat vaikuttaa myös vanhempien ammatit, koska isä työskenteli toimittajana ja äiti viestintäalan yrittäjänä.
– Sitten isoveljeni ja serkkuni sanoivat hakevansa Teknilliseen korkeakouluun. Ajattelin, että jos he menevät TKK:lle, niin kai nyt minäkin menen. Näytän pojille. Se lähti vähän uhosta, mutta sitten lukion viimeisenä vuonna se oli jo ihan selvä, eli halusin ihan aidosti sinne.
– En ole sellainen lukijatyyppi. Jos vaikka lukisin kirjan nyt, niin mitään ei välttämättä jäisi mieleen, jos siinä ei ole punaista lankaa. Olen vahva päättelijä, tai huono, välillä päättelen vähän väärinkin. Matematiikka on ollut minulle hirveän looginen juttu ja sen takia olen siitä aina tykännyt. Siltikään se ei ollut itsestään selvä asia, että luen diplomi-insinööriksi.
Jopa oikeistolaiseksi julkisuudessa kutsuttu talousliberaali Lepomäki ei epäröi, kun kysytään mikä on asia mitä ihmiset eivät hänestä välttämättä tiedä.
– Se, että olen entinen ammattiliittoaktiivi. Olin vielä vuonna 2013 Tekniikan Akateemisten valtuustossa. Eli olen osallistunut työmarkkinavaikuttamiseen palkansaajaliikkeestä.