Stressi voi aiheuttaa jopa keskenmenon – miten pelosta pääsee eroon?

Keskenmenot ovat hyvin yleisiä. Suomessa todetuista raskauksista jopa 15 prosenttia päättyy keskenmenoon. Ne ovat sekä henkisesti että hoidollisesti hyvin rankkoja kokemuksia.

Jos keskenmenoja on useampi kuin yksi, on oravanpyörä valmis. Yksi keskeinen keskenmenoihin vaikuttava tekijä nimittäin piilee stressissä.

Keskenmenon myötä alkaa pelätä, meneekö seuraavakin raskaus uudelleen kesken. Ja pelko aiheuttaa stressiä. Stressi kasvaa ja muuttuu pahimmillaan ahdistavaksi ja arkea vallitsevaksi, mikä saattaa osaltaan lisätä keskenmenon riskiä.

– Stressin aikana ihmisen elimistö menee taistele tai pakene -moodiin. Verenkierto kohdentuu tiettyihin elimiin, joita tarvitaan –  ja niihin, joita ei tarvita, kohdentuu heikompi verenkierto. Stressi on hyvin fysiologinen tekijä, sillä se vaikuttaa hormonitasopainoon sekä verenkiertoon, vastaava lääkäri Niklas Simberg Dextran Lapsettomuusklinikalta kuvailee.

Monet hormonit vaikuttavat raskauden alkamiseen ja niiden vajaus voi johtaa keskenmenoon. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta ja sokeriarvot tulee aina selvittää.

Vaikea kysymys onkin, millä menetelmillä itse stressiä voidaan hoitaa.

Yksi keino vähentää stressiä on seurata raskautta huolellisesti alkuraskaudesta alkaen. Jos itse näkee, että sikiö kehittyy normaalisti ja on elossa, olo on heti levollisempi. Toive onnistumisesta vahvistuu ja pelko menettämisestä vähenee. 

– Olisiko joogasta tai mindfulnessista apua? Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä, se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Me kaikki käsittelemme stressiä eri tavoin, Simberg pohtii.

Myös toistuvat ultraäänitutkimukset voivat olla yksi ratkaisu. Niin voidaan selvittää, että onhan sikiöllä kaikki hyvin.

– Ongelma on, että keskenmenojen myötä stressitasot lähtevät nousemaan. Siksi onkin äärettömän tärkeää, että keskenmenoille löytyy selitys – ja vielä parempi, että löytyy sellainen selitys, jota pystytään hoitamaan, ettei joudu koko ajan elämään epätietoisuudessa ja pelossa, Simberg muistuttaa.

Katso myös: Miten lapsettomuus vaikuttaa arkeen?