Suomessa on yli 40- ja 50-vuotiaita synnyttäjiä vuosi vuodelta enemmän. Synnyttäjien keski-ikä on noussut Suomessa nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin viime vuosina.
Synnytyssairaalan leikkaussalissa Fridaa pelotti enemmän kuin koskaan ennen.
– Ajattelin, että kuolen. Mietin, mitä lapsilleni tapahtuu. Oli sellainen olo, että tämä ei tule menemään hyvin.
Vain muutamaa kuukautta aikaisemmin Frida oli ollut onnensa kukkuloilla. Vauvaa oli toivottu ja odotettu perheeseen hartaasti. Myös perheen toinen lapsi oli iloinen kuullessaan, että hän saa pikkusisaruksen.
Frida oli 44-vuotias. Tämä olisi hänen toinen ja viimeinen lapsensa.
Kyseessä oli luomuraskaus. Frida oli selättänyt kaikki riskitekijät tähän mennessä, vaikka raskaus olikin ollut vaikea.
– Aluksi luultiin, että kyseessä on kohdunulkopuolinen raskaus, ja sitä oltiin jo keskeyttämässä.
Lue myös: Raskauspahoinvointia voi hoitaa lääkkeillä, silti moni lääkäri kieltäytyy kirjoittamasta reseptiä – "Tämä nyt vaan kuuluu raskauteen"
Aiemmista keskenmenoista tiedettiin, että tämäkin raskaus voisi mennä kesken.
Frida oli ollut jo valmistautumassa kaavintaan, kun ultraäänessä häntä odotti iso yllätys.
– Siellä olikin syke, joka oli kohdun sisällä. Olimme tosi onnellisia. Se tuntui lottovoitolta, Frida kertoo.
Uudella vauvalla ja perheen esikoisella tulisi olemaan reilu ikäero. Fridalla oli jo yksi geriatrinen raskaus takanaan. Se oli sujunut hyvin.
– Itselläni oli kuitenkin koko ajan sellainen ajatus, että tällä kertaa asiat voivat mennä pieleen.
Fridan nimi on muutettu hänen ja hänen lastensa yksityisyyden suojelemiseksi, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimittajan tiedossa.
"Luvut ovat kasvaneet vuosi vuodelta"
Fridan kaltaisia iäkkäämpiä äitejä on Suomessa yhä enemmän.
– THL:n julkaisemissa tilastoissa on vuonna 2023 ollut yli 35-vuotiaita synnyttäjiä reilut 20 prosenttia ja yli 40-vuotiaita synnyttäjiä 5,9 prosenttia synnyttäjistä. Yli 50-vuotiaista ei ole tilastoja. Luvut ovat kasvaneet vuosi vuodelta, perinatologiaan erikoistunut synnytystautien erikoislääkäri Nanneli Pallasmaa Tyksistä vahvistaa.
Pallasmaan mukaan iäkkäämpien synnyttäjien suurempi komplikaatioiden määrä näkyy jokapäiväisessä työssä.
– Nämä raskaudet vaativat enemmän seurantaa ja usein puuttumista raskauden kulkuun, jos komplikaatioita ilmenee. Komplikaatioiden vuoksi, joskus äidin ja joskus sikiön terveyden ollessa uhattuna, joudutaan useammin synnyttämään ennen laskettua aikaa, joskus hyvinkin ennenaikaisesti.
Rosa on saanut nelikymppisenä kaksi lasta. Juttu jatkuu videon alla.
2:48
Pallasmaa toimii Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Naistenklinikalla erikoislääkärinä. Hänellä on usean vuosikymmenen kokemus synnytyssalityöstä.
– Tyksin kokoisessa sairaalassa, jossa synnytyksiä on vajaat 4 000 vuodessa, yli 50-vuotiaita on nykyisin jokunen vuodessa. Ne ovat ulkomailla lapsettomuushoidoilla aikaan saatuja raskauksia. Suomessa ei lapsettomuushoitoja tarjota enää tämänikäisille muun muassa näihin raskauksiin liittyvien riskien vuoksi, Pallasmaa sanoo.
Erikoislääkärin mukaan iäkkäämpien äitien lisääntyneet raskausongelmat ilmenevät jo alkuraskaudessa. Raskaaksi tuleminen vaikeutuu, ja kromosomihäiriöiden ja keskenmenojen määrä kasvaa.
Pallasmaan mukaan iäkkäiden synnyttäjien raskauksia ja synnytyksiä on tutkittu paljon maailmalla. Tulokset ovat pitkälti yhteneväisiä.
– Myös Suomessa on tehty hyvä tutkimus siitä, miten raskaus- ja synnytyskomplikaatiot lisääntyvät iän mukana. Sektioiden määrä lähtee nousuun jo 30-vuotiaasta, ja monet komplikaatiot alkavat lisääntyä jo 35-vuotiaasta.
Happisaturaatioluku 80
Fridan raskaus kuitenkin jatkui. Hän oli perusterve, eikä hänellä ollut raskausdiabetesta tai korkeaa verenpainetta. Ultraäänet ja geneettinen testaus kertoivat, että myös vauvalla oli kaikki hyvin.
Edessä oli enää viimeinen ja isoin ponnistus: synnytys.
35. raskausviikkoon mennessä Fridalle oli kertynyt lukuisia päivystyskäyntejä. Jossain vaiheessa epäiltiin myös raskausmyrkytystä. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.
– Olin erittäin huonovointinen koko raskauden ajan. Oli sellainen fiilis, että jotain tapahtuu. Tiesin, että jotain on vialla, Frida kertoo.
Raskausviikko 35 alkoi. Oli huhtikuu, maassa oli vielä lumikinoksia. Päivämäärä keisarileikkaukselle oli jo katsottu, ja viimeiset ultraäänitutkmukset oli tehty.
Työpaikalla Fridan työkaveri huolestui hänen olemuksestaan.
– En pystynyt puhumaan kokonaista lausetta, ja kollega sai minut vakuutettua päivystykseen lähdöstä.
Lue myös: Silja toivoi lasta 16 vuotta, mutta haave ei käynyt toteen – nyt edessä on "toinen kierros" lapsettomuutta
Maanantai-iltana Frida soitti Naistenklinikalle, ja hetken päästä kolmikko, Frida, hänen puolisonsa ja vauva vatsassa, olivat matkalla Haartmaninkadulle.
Frida puuskutti kävellessään mäkeä ylös. Sairaalassa hänet vietiin tutkimushuoneeseen, ja hoitaja alkoi mitata hänen vitaalielintoimintojaan.
– Tuntui, että happi loppuu sanojen välissä, mutta sellainen tunne minulla oli ollut jo pidempään. Kukaan ei ollut löytänyt sille selitystä tai syytä huoleen.
Sekunnissa touhun luonne muuttui. Fridan happisaturaatioluvuksi tuli 80.
Puoliso marssitettiin ulos huoneesta, ja Frida sai happimaskin kasvoilleen. Luku ei kuitenkaan meinannut nousta edes maskilla. Frida päätettiin siirtää leikkaushuoneeseen.
Lue myös: Minna on auttanut vauvoja maailmaan jo yli 25 vuoden ajan – tämä on ikimuistoisin tarina: "Harva kätilö pääsee kokemaan"
"Näkyy jokapäiväisessä työssä"
Erikoislääkäri Nanneli Pallasmaan mukaan yli 40-vuotiaan synnyttäjän synnytys päätyy useammin kiireelliseen sektioon joko synnytyksen huonon edistymisen tai sikiön uhkaavan hapenpuutteen vuoksi.
– Riski päätyä sektioon kesken synnytyksen on noin kaksinkertainen nuorempiin synnyttäjiin verrattuna. Sektioihin taas liittyy komplikaatioita, joiden määrää ja vakavuutta nouseva ikä lisää. Synnytyksissä on enemmän verenvuotoja, ja istukan kiinnittymishäiriöt, jotka lisäävät massiivisen vuodon riskiä, ovat yleisempiä kuin nuoremmilla.
Biologisille tosiseikoille ei Pallasmaan mukaan mahda mitään.
– Iän myötä naisilla on enemmän perussairauksia, joskus piileviä, ja raskaus on melko suuri rasitus elimistölle. Iäkkäämmillä odottajilla on nuorempia useammin muun muassa ylipainoa, diabetesta ja kohonnutta verenpainetta, jotka ovat itsenäisiä raskauskomplikaatioiden riskitekijöitä.
Nykyisin naiset uskaltavat myös enenevästi tulla raskaaksi, vaikka heillä olisi hankaliakin perussairauksia, Pallasmaa kertoo.
Iän myötä elimistön reservit ja kompensaatiokeinot kuitenkin heikkenevät, ja komplikaatiot kehittyvät useammin hengenvaarallisiksi.
– Sekä runsas vuoto että verenpainekomplikaatiot voivat rasittaa sydäntä huomattavasti, ja muun muassa näissä tilanteissa nähdään elimistön heikentynyt kyky selviytyä rasituksista. Iäkkäämpi synnyttäjä päätyy nuorempaa useammin tehohoitoon.
"Nyt on kiire"
Frida kuuli, kun laitteiden hälytykset pärähtivät soimaan, ja leikkaussali täyttyi ihmisistä. Se pelotti häntä. Joku huusi, että nyt on kiire.
– Kukaan ei selittänyt, mitä tapahtuu tai vaikka silittänyt päätä ja todennut lyhyesti, mitä on tekeillä. Tilanne ei ole hallussa, Frida kertoo ajatelleensa.
Lue myös: Haaveiletko useammasta kuin yhdestä lapsesta? Tässä iässä yrittäminen tulisi aloittaa – "Aika lailla takaraja lapsen saannille"
Lääkärit tulivat leikkaussaliin yksi kerrallaan. Kahdeksan lääkäriä yhteensä, selviää leikkauskertomuksesta.
Fridan toinen keuhko oli kasassa, ja lääkärit pohtivat, että leikkaus pitää tehdä saman tien.
– Minulle ei kerrottu, mitä tapahtuu. Minusta olisi ollut asianmukaista viestiä, mitä tapahtuu, koska olin kuitenkin rauhallinen.
– Jonkinlainen romahtaminen siinä salissa tapahtui. Minua pelotti tosi paljon. Ei ollut sellainen olo, että tämä menee hyvin. Ajattelin, että minä kuolen. Ajattelin lapsiani.
Suunniteltu sektio oli puolessa tunnissa muuttunut kiireelliseksi sektioksi. Kiireelliseen sektioon päädyttiin Fridan hengitysvaikeuksien vuoksi.
Moni hakee apua hedelmöityshoidoista. Juttu jatkuu videon alla.
2:34
Samassa hässäkässä Fridan vauva syntyi. Vauva oli pienempi kuin viimeisessä ultraäänessä oli arvioitu, vain 2,6 kiloa.
Vauva käärittiin kapaloon, mutta kukaan ei siinä kohtaa vielä tiennyt, mitä vauvalle oli tapahtunut.
– Hän oli tosi pikkuinen ja lähti vauvateholle samantien. Näin häntä siinä vain millisekunnin.
Erikoislääkäri Nanneli Pallasmaan mukaan yli 40-vuotiaiden vastasyntyneillä esiintyy nuorempia synnyttäjiä enemmän ennenaikaisuutta, pienipainoisuutta ja kuolleisuutta.
– Nämä liittyvät usein istukan heikentyneeseen toimintaan. Kaikkiin näihin ongelmiin liittyy pitkittynyttä sairaalahoitoa nuorempiin verrattuna. Riskit ovat suuremmat, jos iäkäs synnyttäjä on ensisynnyttäjä.
Pieni kananpoikanen
Fridan olo tokeni. Hän oli selvinnyt synnytyksestä, vaikka kyseessä oli ollut hätätapaus. Syytä sille, miksi hänen toinen keuhkonsa oli painunut kasaan, ei koskaan löydetty.
Frida kertoo, että tietokonetomografiakuvauksella varmistettiin, ettei kyseessä ole hengenvaarallinen keuhkoveritulppa. Tilanne palautui normaaliksi raskauden purun jälkeen. Saturaatio nousi ilman hengitystukea yli 94 prosenttiin.
Kun synnytyksestä oli kulunut kolme päivää, Frida sai nähdä vauvansa.
Teho-osastolla käynti oli Fridalle äärimmäisen vaikea. Hän muistaa, kuinka oli muutamia vuosia sitten saanut esikoisensa suoraan viereensä heti synnytyksen jälkeen.
Nyt tilanne oli toinen.
– Hän oli hyvin mini, pieni kananpoikanen ja jäätävissä letkuissa kiinni.
Vauvalla oli nenässään nenäpiuha. Fridan valtasi epätodellinen olo. Tapahtuuko tämä oikeasti? hän ajatteli.
Frida nosti vauvansa tämän letkujen kanssa syliin nähdäkseen, jaksaisiko vauva imeä rintaa.
– Hän oli hyvin heikko ja tottunut jo pulloon, eikä imetys lähtenyt koskaan sujumaan. Hän vikisi väsyneesti.
Lue myös: Moni havahtuu lapsihaaveisiin, kun kalkkiviivat jo häämöttävät – lääkäri kertoo, millaiset mahdollisuudet nelikymppisellä on raskautua
Sitten Frida koki isoimman järkytyksensä. Hän huomasi, että vauvan toinen solisluu oli murtunut. Oli kulunut monta päivää, eikä kukaan ollut huomannut mitään vauriota.
– Se oli todella vaikeaa, Frida sanoo hiljaa.
Vauva vietti lopulta kahdeksan päivää vauvateholla, minkä jälkeen häntä seurattiin vielä kolme kuukautta kotihoidossa. Kuuden kuukauden päästä päivittäisestä painon seurannasta luovuttiin kokonaan.
Myös Fridan tilanne palasi ennalleen, ja toinen keuhko, joka oli mennyt kasaan, palautui ennalleen.
Riskiraskauksien seuranta avainasemassa
– Joskus komplikaatiot ovat hankalia ja joudutaan kiperiinkin tilanteisiin, mutta onneksi Suomessa raskauksien seuranta ja synnytysten hoito on maailmanlaajuisesti katsoen huipputasoa, ja äitiyskuolemat ovat erittäin harvinaisia, erikoislääkäri Nanneli Pallasmaa
– Jotkut ehkä ajattelevat, että esille nostamani asiat ovat turhaa pelottelua, mutta itse ajattelen, että riskiraskauksien hyvä hoito lähtee siitä, että tiedostetaan ja tunnistetaan ongelmat, Pallasmaa sanoo.
Vakavimpien ongelmien vähentämiseksi riskiraskauksien seuranta on hänen mukaansa avainasemassa.
– Meillä neuvolajärjestelmä on maailman paras, arvelisin, ja neuvolassa seulotaan mahdollisia merkkejä raskauskomplikaatioista.
Lopuksi Pallasmaa muistuttaa, että suurin osa iäkkäämpien äitien raskauksista ja synnytyksistä menee hyvin. Etenkin jos nainen on perusterve ja normaalipainoinen.
– Meillä Suomessa on huippuhyvä raskauden seuranta ja synnytysten hoito, joten täällä jos jossain voi kokea raskauden ja synnytyksen mahdollisimman turvallisesti, minkä ikäisenä hyvänsä.
Lue myös: Lapsenhankintaa ei kannata lykätä loputtomiin – näin jyrkästi naisen hedelmällisyys laskee iän myötä!
Frida ei koskaan saanut mitään selvitystä siitä, mitä hänelle tapahtui, vaikka kyseessä oli hätätapaus.
– Leikkaava kirurgi kysyi minulta jälkeenpäin, onko sillä mitään väliä. Hän kehotti minua iloitsemaan siitä, että minulla on terve vauva, sillä vauvoja ja äitejä myös menetetään.
Tänä päivänä Frida ja hänen leikki-ikäinen lapsensa ovat molemmat täysin terveitä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen marraskuussa 2024 julkaisemasta tutkimusraportista käy ilmi, että keskimäärin 2–3 naista kuolee Suomessa vuosittain raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin. Äitiyskuolemat ovat yleisimpiä yli 40-vuotiailla ja vähintään kolmatta kertaa synnyttävillä.