Kansallisooppera esittää Richard Straussin wieniläisoopperan Arabellan ensimmäisen kerran Suomessa perjantaina. Komediallinen Arabella on jatkoa Straussin ja kirjailija Hugo von Hoffmansthalin yhteistyölle. Sen edellinen hedelmä, Ruusuritari, oli huikea menestys. Myös Arabellan ensi-ilta Dresdenissä vuonna 1933 sai suuren suosion.
-Siitä huolimatta, että Hitler jätti ensi-iltaan saapumatta, koska Strauss ei suostunut poistamaan juutalaisen libretistin Hoffmansthalin nimeä oopperasta, Kansallisoopperalle teoksen ohjaava Lisbeth Landefort huomauttaa.
Landefort kertoo, että jo aiemmin säveltäjä oli joutunut taipumaan Hitlerin vaatimukseen, jonka mukaan Dresdenin oopperan ylikapellimestari Fritz Busch piti vaihtaa täysarjalaiseen virkaveljeen Arabellan johtajana. Strauss kuitenkin omisti oopperan Buschille.
Strauss harrasti pakoja ankeasta todellisuudesta menneisyyteen. Arabellakin sijoittuu 1860-luvun Wieniin, keisarilliseen, kepeään ilmapiiriin. Köyhtyneet Waldnerit toivovat Arabella-tyttärelleen rikasta aviomiestä, mutta upseeri Matteo ei viehkeälle neidolle kelpaa. Sen sijaan hän rakastuu kadulla tapaamaansa serbiin Mandrykaan, jonka metsän tuoksusta hurmaantuu.
Pikkusisko Zdenka taas tuntee vetoa Matteoon, mutta hänen on perheen vähävaraisuuden vuoksi pukeuduttava pojaksi. Kahta tytärtä ei Wienissä ole varaa elättää, jos on hävinnyt kaikki rahat. Monenmoisten hupsujen kommervenkkien jälkeen kaikki kuitenkin saavat juuri sen, jonka haluavat.
Oopperan perusote on kevyt, mutta se on hyvin vaativa laulajille ja orkesterille. Musiikki on vivahteikasta. Vaikka Arabella on läpihapsburgilainen ja sisältää parisataa wienervalssin pätkää, kuuluu musiikissa myös serbialaista folklorea. Strauss tilasi nuotteja Serbiasta ja Kroatiasta saadakseen vaikutteet oopperaan.
-Mandryka on yksi baritonikirjallisuuden vaativimmista rooleista ja myös mukavimmista, sillä kerrankin baritoni voittaa tenorin rakkausasioissa, Mandrykan tulisen roolin laulava Hannu Niemelä iloitsee.