SS: Opetuksen tuntimäärissä on valtavia kuntakohtaisia eroja – Toiset ovat jopa kolme kuukautta pidempään koulussa

Iida on huomannut tuoreesta lukujärjestyksestään, että erityisesti matematiikkaa opetetaan paljon.

– Englantia on myös paljon, mutta se onkin paras oppiaine. Välillä on aika pitkiä koulupäiviä, ja joskus se on tylsää, hän huokaa Savon Sanomien haastattelussa.

Iisalmessa Edvin Laineen koululla, kuten muissakin kaupungin peruskouluissa, oppilaat saavat poikkeuksellisen paljon opetusta siihen nähden, mitä valtakunnallinen minimimäärä vaatii.

Savon Sanomat laski kuntien opetustuntien määrät kunnista saatujen vuosiviikkotuntitietojen perusteella, ja erot ovat valtavia.

Iisalmessa oppilaat saavat istua koulun penkillä koko yhdeksän vuotta kestävän peruskoulun aikana jopa kolme kuukautta enemmän kuin esimerkiksi Suonenjoella ja Joensuussa, joissa opetustuntien määrä on pidetty pienimmällä mahdollisella tasolla.

Ero on suuri myös Helsinkiin ja Kuopioon verrattuna. Iisalmessa koululaiset opiskelevat laskennallisesti 68 koulupäivää enemmän.

Erot hämmästyttävät

Jyväskylän yliopiston koulutustutkimuksen professori Jouni Välijärvi hämmästelee eroja kuntien välillä peruskoulussa annetussa opetuksessa. 

– Aika isolta erot kuulostavat. Voisi olettaa, että niillä on jo vaikutusta oppimistuloksiin, Välijärvi kommentoi Savon Sanomille.

Välijärven mukaan erityisesti kansainvälisissä vertailuissa on todettu, että oppimismäärällä, mutta myös koulun ulkopuolella käytetyllä ajalla on merkitystä oppimistuloksiin.

– Toki täytyy muistaa, että jokainen on yksilö tässäkin asiassa, Välijärvi korostaa.

Myös Iisalmen sivistystoimenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen hämmästelee, kuinka paljon enemmän Iisalmessa saa opetusta peruskoulun aikana verrattuna minimiin tyytyviin kuntiin.

– On me sitä joskus laskettu, ja on oltu ylpeitä tuntimäärästä. Mutta se on tosi paljon, 18 viikkoa on lähes puoli lukuvuotta koko peruskoulun aikana, hän sanoo Savon Sanomille.

Tuntimäärällä ei vaikutusta Pisa-tulokseen

Opetusministeriön vuoden 2005 selvityksen mukaan opetustuntien lisäämisellä ei ole suoraa yhteyttä ainakaan Pisa-tutkimuksessa menestymiseen.

Hyviä tuloksia Pisa-kokeissa saavuttaneissa Etelä-Koreassa, Australiassa ja Japanissa opetustuntien määrä oli suurempi kuin Suomella. Koreassa opetuspäiviä oli keskimäärin 14 prosenttia enemmän kuin Suomessa, mutta opetusviikkoja yksi vähemmän.

Japanissa opetusviikkoja oli kolme vähemmän ja opetuspäiviä kolme enemmän kuin Suomessa. Australiassa sekä opetusviikkojen että opetuspäivien määrä oli Suomea korkeampi.

Opetusministeriön selvityksen mukaan kolmen maan esimerkit osoittivat, että suuremmalla työaikamäärällä ei välttämättä saavuteta entistä korkeatasoisempia oppimistuloksia.

Toisaalta heikkoja tuloksia saavuttaneilla mailla, kuten Espanjalla ja Italialla, opetusviikkojen ja -päivien määrä oli joko samalla tasolla tai pienempi kuin Suomella, mikä voi selvityksen mukaan osoittaa, että työajan lyhentäminen saattaisi heikentää tuloksia.

Suomessa laki määrittelee, montako tuntia oppilaalla on oikeus saada vähintään opetusta viikossa.

Minimituntimäärät ovat 1. ja 2. luokalla 19 tuntia, 3. ja 4. luokalla 22 tuntia, 5. ja 6. luokalla 25 tuntia ja yläkoulussa 30 tuntia viikossa. Esiopetusta annetaan vähintään 700 tuntia ja lisäopetusta vähintään 1 100 tuntia vuodessa.