Itämereen upotetut taisteluaseet aiheuttavat lisääntyvää huolta.
Matalaan Itämereen päätyi sotien yhteydessä suuri määrä sotatarvikkeita, kuten kemiallisia aseita. Yhä enemmän todisteita kasaantuu siitä, että aseista vuotavat myrkyt vaarantavat meren herkkää ekosysteemiä. Taisteluaineiden riskit ovat nousseet huolenaiheeksi myös Itämeren rakennushankkeiden myötä.
Ammusten upotusalueilta otetut näytteet sedimenteistä ja merieliöistä osoittavat selvää saastumista. Esimerkiksi myrkyllisten fenyyliarseeniyhdisteiden hajoamistuotteita voi kerääntyä merieliöihin, kuten simpukoihin, äyriäisiin ja kaloihin. Osa kemiallisista aseista sisältää syöpää aiheuttavaa sinappikaasua.
Suuri osa aseista laskettiin mereen toisen maailmansodan jälkeen tieten tahtoen, koska vaarallisista aineista haluttiin päästä helposti eroon. Huolta ovat aiheuttaneet erityisesti kemialliset aseet, joita on upotettu ammuksina, ilmapommeina tai tynnyreissä. Sen lisäksi pohjassa on syöpyneitä merimiinoja ja tavanomaisia ammuksia.
– Mereen on upotettu jopa kokonaisia aluksia. Hylkyjä löytyy edelleen. Osa ammuksista on todennäköisesti uponnut syvälle sedimenttiin ja vuotaa siellä, osa on jäänyt sedimentin päälle, kuvailee professori Paula Vanninen, joka työskentelee tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutissa Verifinissä.
Suuria aselasteja syvyyksiin
Itämeressä arvioidaan olevan noin 50 000 tonnia kemiallisia aseita ja ainakin 200 000 tonnia tavallisia ammuksia. Liittoutuneet upottivat sodan jälkeen kemiallisia aseita erityisesti Gotlannin eteläpuolelle ja Bornholmin saaren itäpuolelle sekä Ruotsin itärannikolle ja Skagerrakiin. Kaikkia upotuspaikkoja ei vieläkään tunneta.