Sotavankeja, kenttäsairaala, pommituslentoja – suomalaisten harvinaiset kotialbumikuvat valottavat sota-ajan elämää

Mikkelissä järjestettiin viime viikolla tapahtuma, johon pyydettiin suomalaisia tuomaan kotiarkistoistaan löytyviä sodanaikaisia valokuvia digitoitavaksi.

Tempausta markkinoitiin paikallislehdessä ja verkossa.

Mikkelin kaupungin museoiden amanuenssi, näyttelyasiantuntija Olli-Pekka Leskinen on digitointitapahtuman antiin tyytyväinen. Hän kertoo, että monet kuvista poikkeavat suurimmasta osasta sotakuvia, joissa usein varta vasten poseerataan kuvaajaa varten. 

– Esimerkiksi Eeva Vahvaselän kenttäsairaala- ja sotasairaalakuvissa näkyy selvästi toimintaa. Ne ovat poikkeus, koska suurin osa otoksista on yleensä ryhmäkuvia.

Eeva Vahvaselän kuvat ovat sotasairaalasta. Vahvaselällä ei ole tarkaa tietoa siitä, mistä sotasairaalasta kuvat voisivat olla.

– Nämä ovat mielestäni erityisen herkullisia kuvia, koska ne ovat todella korkeatasoisia ja niissä on kuvattu toimintaa, amanuenssi Leskinen toteaa.

Kolmannessa Vahvaselän kuvista nähdään kuorma-auto ja sotilaita. Leskisen tulkinta on, että miehet ovat venäläisiä sotavankeja.

– En tiedä, minne heitä ollaan kuljettamassa, mutta tämäkin on mielenkiintoinen kuva. Sotavangeista on jonkun verran kuvia, mutta on aina mukava löytö, jos sellaisia löytyy. He eivät kuitenkaan useinkaan ole olleet pääkuvauskohteita, Leskinen sanoo.

Toivo Salmen kuvissa (joista toinen on tämän jutun pääkuvassa) poikkeuksellisia ovat kohteet.

– Tämä kuva, jossa poseerataan panssarivaunun ympärillä, on jokseenkin poikkeava niistä monista potreteista, joita sota-ajalta tavallisesti nähdään.

Toivo Salmen kuvat ovat jatkosodan hyökkäysvaiheesta eli otettu silloin, kun suomalaiset lähtivät etenemään Karjalaa eteenpäin. Tarkkoja paikkoja ei ole tiedossa. Kuvat ovat Toivo Salmen isoisän.

Jorma Suomalaisesta tuli lentäjä

Runsaammin informaatiota löytyy Kristiinankaupungissa 28.11.1922 syntyneen Jorma Suomalaisen kuvista.

Leskinen kertoo, että Suomalainen osallistui nuoren ikänsä vuoksi Talvisodan aikana suojeluskunnan vartiointipalveluun ja desanttien etsintäpartioihin.

Hän myös ilmoittautui vapaaehtoiseksi Talvisotaan, mutta sota ehti päättyä ensin. Jatkosodassa Suomalainen toimi aluksi pst. ryhmäjohtajana.

Kuvien mukana annetut tiedot kertovat, että Suomalainen ylennettiin vänrikiksi 17.7.1942 ja ensimmäisen sotalentonsa hän teki 22.11.1943 Bristol Blenheim-pommikoneen tähystäjänä.

Luutnantiksi Jorma Suomalainen ylennettiin 19.10.1944 ja kapteeniksi reservissä 8.11.1968.

Digitointitempaus oli osa eurooppalaista Community as Opportunity -projektia ja se toteutettiin yhdessä Kansallisarkiston Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hankkeen kanssa.

Mikkeli haluaisi sotahistoriakeskuksen

Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hanke valmistelee valtakunnallisen sotahistoriakeskuksen perustamista Mikkeliin. Suunnitelma asiasta valmistuu maaliskuussa 2017, jonka jälkeen Mikkelin kaupunki päättää hankkeen etenemisestä.

Mikkeli tunnetaan päämajakaupunkina, jossa on sijainnut Suomen puolustusvoimien päämaja kaikkien itsenäisyyden ajan sodissa. 

Kaupungissa on yli 40 vuotta toiminut Päämajamuseo ja 1980-luvulta lähtien Jalkaväkimuseo.

Leskisen mukaan sota- ja erityisesti päämajahistoria on alueen kulttuuriperinnön kärkiteema, joka erottaa seudun kaikista muista Suomen paikkakunnista.