Toivo Kärjen syntymästä tulee tänään 3.12. kuluneeksi sata vuotta. Kärjen työskentelytavan vuoksi ei tarvitse ihmetellä, miten levytettyjä kappaleita syntyi noin 1400.
Toivo Kärjen pojan Kalervo Kärjen mukaan Toivo piti vauhtia päällä säveltäessään.
– Hän istui työpöydän ääressä ja kirjoitti nuotteja paperille hirveällä vauhdilla. Kynä liukui paperilla ja teki merkintöjä tappavan tasaiseen tahtiin. Välillä pysähtyi miettimään jotain sointua ja sitten taas jatkoi.
Työrauhaakaan säveltäjälegenda ei tarvinnut, vaan antoi perheelleen aikaa.
– Hän ei tarvinnut työrauhaa koskaan. Kun hän kirjoitti nuotteja, ja halusin mennä toimittamaan siihen jotain asiaa, hän pisti kynän syrjään ja juteltiin, Kalervo Kärki kertoo.
Rintamalla ei ollut pianoa
Sota-aika muutti nuoren Toivo Kärjen sävellystyyliä. Hän ei tarvinnutkaan säveltäessään muuta kuin paperin ja kynän.
– Sota-aikana hän tottui siihen, että kirjoitti paperille suoraan sävellykset ja myöskin sovitukset. Ei hän sen jälkeenkään käyttänyt pianoa koskaan säveltäessään.
– Tämähän meni jo niin pitkälle, että kun hän sai sävellyksen valmiiksi, hän ei mennyt edes silloin pianon ääreen kokeilemaan, miltä se kuulostaa. Hän sanoi, että se on tarpeetonta, koska kyllähän hän sen päässään kuuli, millainen sävellys on, Kalervo Kärki jatkaa.
Kalervo Kärki toteaa kirjoittavansa kirjassaan Sydämeni sävel – Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, että Toivo olisi voinut vähän ilahduttaa edes perhettään uudella sävellyksellä. Näin ei kuitenkaan usein tapahtunut.
Millainen Toivo Kärki oli isänä? Miten hän pystyi uusiutumaan koko ajan? Katso koko lähetys.
