Jatkosodan jälkeistä Suomenlahden ja Ahvenanmeren miinanraivausta tehtiin isolta osin varusmiesvoimin.
Raivaukseen osallistui varusmiesten ohella värvättyjä merimiehiä ja kantahenkilökuntaa. Vuosina 1945–1947 mukana oli joka vuosi yli 2000 miestä. Työ oli varsin vaarallista, ja haavoittuneita ja kaatuneita tuli noina kolmena vuonna lähes 60, kerrotaan merimuseo Forum Marinumista Turusta.
Miinanraivauksen aloittamisesta tulee tänä kesänä kuluneeksi 70 vuotta.
Suomella oli sodan jälkeen Neuvostoliiton vaatimusten takia Japanin jälkeen maailman suurin raivauskalusto, kun sisävesien hinaajia kuljetettiin merelle työtä tekemään.
– Miinoja raivattiin yhteensä viidessä vuodessa noin 28 000. Miinanraivaajat saivat vasta vuosikymmeniä myöhemmin veteraanistatuksen, Forum Marinumin tutkija Mikko Meronen kertoo. 