Meemeissä suosio perustuu siihen, että jokainen tekee kuvasta oman versionsa.
Hitler kuulee, että Cheek on saanut itselleen stadionkeikan. 51 000 katsojaa. Hitler kuulee Suomen Marsalkka -elokuvasta. 187 000 katsojaa. Hitler kuulee Frontside Olliesta, 151 000 katsojaa.
Netissä hitiksi voi päätyä vaikkapa kissakuva tai, niin, Hitler. Kukapa olisi uskonut, että erilaisia huonoja uutisia kuuleva, raivoava saksalainen on hittikamaa?
– Jos mietitään, millaisessa maailmassa elämme, pitäisi tietää kamalasti. Meidän pitäisi olla päteviä. Ihmiset kaipaavat sitä, että saavat nauraa yksinkertaiselle asialle. Jos miettii ihmistä, joka tekee työpäivää tietokoneella ja vain suoltaa lävitseen tekstimassaa ja informaatiota, kissakuva on pieni hengähdystauko. Totta kai siihen kiinnittää huomiota, Johanna Puolitaival sanoo.
Netti-ilmiöiksi ovat nousseet O rly -pöllö, kissakuvat ja ikuisesti kehää kiertävä video, jossa mäyrät tanssivat. Lauri Hilliahon mukaan kuvameemeissä suosio perustuu siihen, että jokainen tekee kuvasta oman versionsa.
– Kissakuvasta tulee ikään kuin oma vitsikategoriansa. Versiointi tekee siitä henkilökohtaisen ja lisää luovuutta. Valmiin pohjan päälle rakennetaan mitä erilaisimpia merkityksiä, se osallistuttaa ihmisiä, Hilliaho sanoo.
– Kuva ei välttämättä riitä, vaan pitää olla aktivoiva komponentti. Oli mekkokohu, jossa mietitettiin, minkä värisenä mekko näyttäytyy ihmisen silmiin. Tässä salaisuus oli yksinkertaisesti se, että kuva ajaa ihmiset ottamaan kanta ja aktivoi. Ihmiset näkevät asian eri tavalla, se herättää tunnepitoista keskustelua ja väittelyä. Tämä herättää huomion ja siksi aihe leviää tehokkaasti, hän jatkaa.
