100-vuotiaan Suomen itsenäisyyden juhlinnan jälkeen edessämme ovat toisenlaiset muistelot, kun sisällissodasta tulee kuluneeksi ensi keväänä sata suotta. Valtiovalta vetää tämän historian äärellä matalaa profiilia.
Mitään valtiollisia muistoseremonioita ei tule, mutta kansalaisjärjestöjen tapahtumia luvataan tukea. 1918 tapahtumat kootaan Sisällissodan muistovuosi-sivustolle, joka avataan loppiaisena.
Valtioneuvoston alaisuudessa toimiva muistovuosi.fi-sivusto palvelee kansalaisjärjestöjen ilmoitustauluna ja tarjoaa historiankirjoitusta tragediasta, joka kohtasi Suomea vain kaksi kuukautta itsenäistymisen jälkeen.
Sivustolle voi lähettää tietoja tapahtumista sodan teeman äärellä. Ne käydään läpi ennen julkaisua, jotta asiallisuus ja arvokkuus säilyy.
Miksi valtiovalta vetää matalaa profiilia?
Miksi valtiovalta ei aio järjestää mitään muistojuhlaa näin merkittävän historiamme vaiheen äärellä?
Muistovuosi-hankkeen pääsihteeri Pekka Timosen mukaan valtio osallistuu mieluummin joihinkin kansalaisjärjestöjen tapahtumiin ja antaa tapahtumien järjestelyihin tukea. Historiaa voi opiskella ja yrittää ymmärtää muistovuosi-sivustolta.
– Sodan tapahtumien rinnalla yhtä tärkeää on se, että me selvisimme sodasta. Saavutimme sovinnon ja yhteiskunnallisen eheyden. Ne ovat asioita, joita meidän tulisi arvostaa myös tänään.
Valtiovalta ei sentään kiellä sitä, että sisällissota voi yhä nostattaa tunteita tai jopa katkeruutta.
