MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen kirjoittaa tiistai-koulumnissaan Lukon ja Ässien jo kauan jatkuneesta liian kireästä paikallispeliasetelmasta. Sihvosen mukaan porilaisten Otto Kivenmäen vakava loukkaantuminen voisi olla piste, jonka tiimoilta vihollisuuksista voitaisiin vähitellen alkaa päästä irti.
Olen vuosien varrella keskustellut useiden Lukkoa ja Ässiä valmentaneiden kanssa. Sen lisäksi olen nähnyt joukkueiden pelaavan keskenään satakunta matsia.
Johtopäätökseni on, että ilmapiiri seurojen välillä on turhan kireä. Tai oikeampi ilmaisu on: Ilmapiiri on yhteisöjen välillä liian kireä. Jos vielä valmentajat, johtajat ja pelaajat tulevatkin juttuun keskenään, vähintäänkin orastaviin ongelmiin joudutaan, kun yhtälöön liitetään seurojen kannattajat ja sponsorit.
Jääkiekkoilu on hieman turhan suuri asia sekä Porissa että Raumalla. Minun ajattelussani aikuisille raumalaisille ja porilaisille pitäisi olla aika lailla yksi ja sama, voittaako Lukko vai Ässät. Näin ei kuitenkaan ole. Sikäli tuhannet raumalaiset ja porilaiset ovat ei-aikuisuuden tilassa.
Risto Dufva teki oikean siirron
Silloin, kun Lukkoa valmensi Risto Dufva, tapahtui muuan tavattoman upea asia. Dufva lopetti sen aivan kamalan perinteen, jossa lätkäkauden Raumalla avaavassa Pitsiturnauksessa ja sen avauspelissä Lukko-Ässät varhain aamulla automaattisesti järjestettiin vuosikausien ajan pelaajien välinen nyrkkitappelu. Toistan: Nyrkkitappelu! Tuosta vain.
Kun mietin, mitä jääkiekkoilulle on tapahtumassa juuri nyt, miten sitä pyritään puhdistamaan turhan vaarallisista otteista, tuntuu melkein käsittämättömälle, että vain rapiat seitsemisen vuotta sitten se ennalta tiedetty varhaisen aamupelin tappelu tempaistiin täysin kyseenalaistamattomana näiden kahden perinteisen seuran markkinointitemppuna.
Vaikka tuo surkea yhtä aikaa symbolinen ja totta oleva nyrkkihippa on muisto vain, koen, että siitä on jäänyt seurayhteisöjen väliin aivan kuin jotain hampaankoloon.

