Helsingin apulaispormestarin mielestä varoja olisi siirrettävä opetuksessa sinne, missä tarve on suurin.
Lasten puutteellinen kielitaito aiheuttaa etenkin pääkaupunkiseudulla ongelmia kouluissa.
MTV Uutisten opettajilta saamien kommenttien mukaan niissä luokkahuoneissa, joissa suomea tai ruotsia osaamattomien lasten määrä on suuri, haasteet kasvavat nopeasti. Opettajien mukaan opetusta täytyy monesti muokata niin yksinkertaistetuksi, että tämä näkyy oppimistulosten laadussa muillakin lapsilla.
MTV:n haastattelemat opettajat toivovat luokkakokojen rajaamista enintään 20 oppilaaseen.
Lue myös: Opettajat kertovat koulujen arjesta: Oppilaat eivät välttämättä puhu lainkaan suomea, ja muu opetus voi kärsiä: "Valtava haaste"
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialasta vastaava apulaispormesteri Shawn Huff pitää opettajien viestiä riittämättömistä resursseista tärkeänä viestinä päättäjille. Hän kertoo Kymmenen uutisten haastattelussa, että rahoituksen kohdistaminen sitä eniten tarvitseville olevan yksi tapa auttaa.
Huff väläyttää yhdeksi keinoksi tarveperustaista rahoitusta, jolla resursseja voitaisiin kohdistaa niitä eniten tarvitseville.
– Tutkimukset ovat osoittaneet, että se on todella tehokas keino, Huff sanoo.
Luokan aikuisten määrä olennaista
Huff ei lupaa kokonaispottiin lisää rahaa, mutta kysyy vastakysymyksen.
– Itse ajattelisin ja pidän koulutusta todella tärkeänä, ehkä tärkeimpään asiana, mitä Suomessa voi olla, ja itse voisin kysyä, että onko meillä varaa olla panostamatta koulutukseen.
