Hotelli- ja ravintolamuseossa perjantaina avautuvassa Ohrapuuroa ja näkkäriä -näyttelyssä käydään läpi kouluruoan historiaa ja nykyaikaa.
Laki on taannut Suomessa maksuttoman kouluruoan kaikille oppilaille yli 80 vuoden ajan. Kouluruoan juuret ulottuvat kuitenkin 1800-luvun puolelle. Alussa koulussa oli lapsille tarjolla lähinnä puuroa ja velliä.
– Suomessa suurin osa kansasta oli niin köyhää, että ei ollut mahdollisuutta varustaa lapsia kouluun eli antaa ruokaa ja vaatetusta koulunkäyntiä varten. Kouluruoan kehittivät erilaiset yhdistykset tähän tarpeeseen, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsisi Suomessa käymään koulua, kertoo Hotelli- ja ravintolamuseon amanuenssi Tiina Kiiskinen.
Laki kaikille oppilaille maksuttomasta kouluruoasta säädettiin sodan aikana vuonna 1943 ja viiden vuoden siirtymäajan jälkeen sitä on ollut tarjolla koko maassa. Päätös oli maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.
– Kriisiaikana haluttiin varmistaa kansakunnan terveyden turvaaminen. Lapsilla oli ollut paljon aliravitsemusta ennen sotia, mutta se nähtiin tärkeänä varustautumisen ja huoltovarmuudenkin näkökulmasta, jos nykytermeillä sanotaan, Tiina Kiiskinen toteaa.
Lapsuuden mielikuvat vaikuttavat taustalla
Näyttelyssä on esillä muun muassa koulujen ruokalistoja vuosikymmenten varrelta. Näyttelyllä halutaan myös purkaa kouluruokamyyttejä, jotka kumpuavat usein ihmisten luutuneista käsityksistä. Myytit liittyvät esimerkiksi siihen, että kouluruoka oli ennen parempaa, ruoka on nykyään liian prosessoitua ja että kasvisruoka ei sisällä riittävästi proteiinia.
– Tämä myytti ei välttämättä pidä paikkaansa. Kasvisruoassakin on usein hirveän hyvin proteiinia. Siinä on myös enemmän kuitua, joka pitää tosin hyvin sitä nälkää. Olemme tehneet ruokalistaklinikoita ja tulokset paljastivat, että proteiinia oli riittävän verran, sanoo Sini Laikola Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta.
– Keskustelu kouluruoasta on tietyllä tavalla polarisoitunutta, että jäädään omiin mielikuviin ja toistetaan omia kokemuksia lapsuudesta. Toisaalta keskustelu on tosi monipuolista. Ymmärretään, kuinka tärkeä rooli kouluruokailulla on lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa edelleen, sanoo Tiina Kiiskinen.
