Seurakuntien varojen vähetessä monien peruskorjausta lähestyvien rakennusten kohtalo on vaakalaudalla.
Seurakuntataloille on monilla alueilla vähemmän käyttöä, ja toimintaa aletaan keskittää kirkkoihin.
Lue myös: Pysäyttävä näky! Kirkon lattian alta löytyi hauta-arkkuja 1700- ja 1800-luvuilta – "Siellä on kokonainen hautausmaa"
Helsingin Kallion seurakunnassa on kirkkoon kuulujien määrä kutistunut 1950-luvulta 90 prosentista 40:een, ja nyt Alppilan kirkosta aiotaan luopua.
Viimeinen messu
Linnanmäen huvipuiston viereseen Alppilan kirkkoon kokoonnuttiin viime viikolla viimeistä kertaa jumalanpalveluksen merkeissä. Tähän messuun osallistui noin 450 ihmistä, eli kirkko oli lähes täynnä.
Kallion seurakunnan kirkkoherran Riikka Reinan mukaan kiinteistöstä luopumiseen on kaksi syytä.
– Meillä talotekniikka ja katto, ja monet putket ja muut asiat alkavat olla loppuun käytetty.
Lue lisäksi: Näin Vantaalla nautitaan pyhästä höyrystä: "Vöyrin murteella, mutta korsolaisittain"
– Ja siinä vaiheessa kun kirkkoon tehdään peruskorjausta, pitää tietysti miettiä, kuinka pitkäksi aikaa varat riittävät kirkon ylläpitoon.
Toinen syy on rahojen vähyys.
– Kyllä Kallion seurakunnalla on hirveän paljon vähemmän rahaa kuin edellisvuosina käytettävissä. Itse asiassa tästä vuodesta ensi vuoteen meidän budjettimme määrärahakehys vähenee 350 000:lla. Ja se on tosi paljon, Reina sanoo.
– Se johtuu siitä, että ihmiset yhä vähemmän kuuluvat kirkkoon.
Palvelut saman katon alla
Kuten Alppilassakin, itse kirkkosalista pidetään kiinni, mutta kiinteistön muista tiloista käydään keskustelua.
Kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelä sanoo, että seurakunnilla on paljon kiinteistöomaisuutta, jota on rakennettu aikanaan 60-, 70- ja 80-luvuilla.
– On hyvinkin paljon erilaisia seurakuntakeskuksia, leirikeskuksia ja kaikkia tällaisia, mutta tietysti kirkot ovat niitä tärkeimpiä rakennuksia, missä päätoiminta tapahtuu.
– Tällä hetkellä monesti seurakuntakeskus on esimerkiksi tullut siihen tilanteeseen, että se tarvitsee peruskorjata, mikä maksaisi tosi paljon ja siellä on liikaa tiloja, joita seurakunta ei enää tarvitse toiminnassaan.
– Ei ole enää niin paljon esimerkiksi erilaisia kerhoja kuin rakentamisen aikaan. Nyt sitten vähitellen niitä saatetaan poistaa seurakuntien käytöstä ja keskittää toimintaa kirkkoihin, Mäkelä sanoo.
Kirkkoja on alettu muuttaa monipuoliseen käyttöön – noin 20-30 kirkkoa vuodessa, ja lisää on luvassa.
– Esimerkiksi urkuparven alta, kirkkosalin perältä poistetaan muutamia penkkirivejä ja sinne tehdään esimerkiksi pöytä-tuoliryhmiä missä voi vaikka pitää pieniä kokouksia tai jotain kerhoja tai tämmöisiä.
Muistoja Alppilan kirkosta
Alppilan viimeisen messun jälkeen tunnelma oli haikea.
Tuula Helasvuo on käynyt kirkossa vuodesta 2002 lähtien, kun jäi eläkkeelle.
– Tämä kyllä kokoaa nämä alppilalaiset. Vaikka eivät kaikki käy kirkossa, tämä kuuluu heidän elämäänsä. Että onhan tämä sääli.
– Kyllä se vähän haikealle vetää, sanoo Olavi Kumpulainen.
– Pojat ovat käyneet urheilutiloissa ihan pienestä lähtien.
Ritva ja Ensio Takalaisen mielestä viimeinen messu oli juhlava, ja he tulivat kirkolle vasta varten.
– Meidät vihittin tässä tilassa '59, joten olemme olleet 66 vuotta naimisissa, Ritva Takalainen sanoo.
Ensio Takalainen muistaa rakennuksen, joka edelsi kirkkoa.
– Minä asuin tuossa ihan kulmalla. Että muistikuvia on.
Entinen alppilalainen Kaija Hämäläinen ymmärtää sulkupäätöksen, ja on nähnyt samanlaista muualla.
– Minä asun Herttoniemessä nykyään, ja siellä on sama operaatio ollut ja käyty läpi.
– Sanoin juuri miehelleni, että mihinköhän mennään seuraavaksi, niin kirkko lähtee sieltä.
Alppilan kirkon tulevaisuus on epäselvä – yhteiskäytöstä kiinnostuneita tahoja on, mutta yksimielisyyteen täytyy päästä myös Museoviraston ja kaavoittajan kanssa.
Oikaisu 5.6. kello 7.46: Helsingin Kallion seurakuntaan kuului viime vuoden lopussa 40,1 prosenttia asukkaista, ei 43 prosenttia kuten jutussa aiemmin kerrottiin.