Ortodoksiseen kirkkoon liittyjiä on tällä hetkellä enemmän kuin siitä eroavia.
Suomen ortodokseilla ei ole yhteyttä Moskovan kirkkoon, mutta Venäjä-suhdetta joudutaan selittelemään Ukrainan sodan jatkuessa. Leimautuminen harmittaa seurakuntalaisia.
Joensuun ortodoksinen seurakunta saa Lasaruksen lauantain liturgiassa yhdeksän uutta jäsentä. Moni on miettinyt kirkkoon liittymistä pitkään.
– Vuonna 1966 olen syntynyt. Silloin on vanhempien yhteinen päätös on ollut, että lapset kastetaan luterilaiseen kirkkoon. Nyt sitten aikuisiällä on tämä oma päätös vahvistunut, kertoo Jorma Könttä MTV Uutisille.
– Tämä on vähän mielenkiintoisempi kirkko kuitenkin kuin luterilainen kirkko. On vähän erilaiset ylipäätään nämä kirkolliset menot, pohtii puolestaan Saima Pitkänen.
Joensuun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Aleksander Roszczenko kertoo jokaisen arvioivan itse, että onko kirkkoon liittyminen hänen asia ja onko hän kypsä siihen.
Lue myös: Ei herkille! Ruben ristiinnaulittiin 36. kerran
Ortodoksisen kirkon ovi käy toki molempiin suuntiin. Viime aikoina kirkkoon on liittynyt tunnettuja julkisuuden henkilöitä ja toimintaa ovat vahvistaneet merkittävästi myös Ukrainan sotapakolaiset.
Leimautuminen kuitenkin harmittaa ja taustalla on paljon tietämättömyyttä.
– Minä itse olen Puolasta kotoisin. Siellä oli juuri aikaisemmin sellainen leimautuminen, että jos sinä olet ortodoksi, niin sinä et ole puolalainen, sinä olet varmasti venäläinen, kertoo Roszczenko.
Ortodoksisuuden ammatiksi valinneet opiskelijatkin törmäävät Venäjä-kysymykseen.
– Hiukan joutuu ehkä selittelemään. Suurin osa ihmisistä tajuaa, että me emme ole mitenkään Venäjän kanssa yhteydessä kirkollisesti. Mehän olemme Konstantinopolin alaisina, mikä on täysin eri kirkko. Kyllä välillä ehkä vanhemmat ihmiset, jotka ei vielä kunnolla tiedä ja tajua, niin heille joutuu ehkä joskus selittelemään, kertoo Pistis ry:n puheenjohtaja Emilia Kivikoski.
Pääsiäinen on suuren juhlan aikaa. Ortodoksikirkoissa käy silloin myös luterilaisia ja muihin kirkkoihin kuuluvia.