Selvitys Danske Bankin rahanpesusta paljastaa hätkähdyttäviä asioita. Pienen Viron-yksikön läpi on virrannut rahaa 234 miljardia dollaria eli noin 200 miljardia euroa. Selvityksen mukaan Viron yksikön asiakaskuntaan kuului paljon asiakkaita, jotka eivät asuneet Virossa. Nämä asiakkaat tekivät paljon rahansiirtoja, joita "ei olisi koskaan pitänyt tapahtua".
Danske Bank julkisti keskiviikkona Bruun & Hjejle -lakitoimiston laatiman seikkaperäisen raportin pankin Viron-yksikön toiminnasta.
Syksyllä 2017 alkanut selvitys kattaa Danske Bankin Viron-yksikön asiakassuhteet ja rahansiirrot vuosien 2007 ja 2015 väliltä. Lisäksi on selvitetty, missä määrin Dansken työntekijät ja johto ovat täyttäneet velvollisuutensa väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Andersen pyytää anteeksi
Danske Bankin hallituksen puheenjohtaja Ole Andersen kommentoi tiedotteessa, ettei pankki ole kyennyt täyttämään velvoitteitaan asiassa ja pyytää anteeksi kaikilta asianosaisilta.
– Viron yksikköä koskevat ongelmat ovat paljastuneet paljon suuremmiksi kuin selvitystä käynnistäessä oletimme. Selvitys paljastaa joitakin hyvin epämiellyttäviä ja anteeksiantamattomia asioita Viron yksikön toiminnasta, Andersen kommentoi.
Selvityksessä, jonka parissa on työskennellyt täysipäiväisesti noin 70 henkeä, on käyty läpi noin 15 000 asiakasta ja 9,5 miljoonaa maksutapahtumaa. Asiakirjoja on käyty läpi noin 12 000 ja sähköposteja on käyty läpi yli 8 miljoonaa. Haastatteluja on tehty 70.
Yksi hätkähdyttävimmistä luvuista on se, että pienen Viron-yksikön läpi on virrannut rahaa 234 miljardia dollaria eli noin 200 miljardia euroa. Viron bruttokansantuote on noin 20 miljardia euroa.
Danske Bank ei kerro, kuinka paljon epäilyttäviä maksutapahtumia selvityksessä on ilmennyt, mutta tarkemman syynin alle on otettu 6 200 asiakkuutta. Selvityksessä on Dansken mukaan myös ulottuvuuksia, joita yhtiö ei voi kertoa julkisuuteen.
Ongelmat alkoivat Sammon aikana
Selvityksen mukaan yksi avainsyy onnettomaan kehityskulkuun on ollut se, että vuodesta 2007, jolloin yhtiö hankki Sampo Pankin, sen Viron yksikön asiakaskuntaan kuului paljon (jopa noin 15 000) asiakkaita, jotka eivät asuneet Virossa. Nämä asiakkaat tekivät paljon rahansiirtoja, joita "ei olisi koskaan pitänyt tapahtua".
Selvityksen mukaan vain osa epäilyttävistä rahansiirroista raportoitiin viranomaisille. Viron yksikössä ei myöskään kiinnitetty tarpeellista huomiota mahdolliseen rahanpesuun eikä valvontaa suoritettu tarpeeksi itsenäisesti varsinaisesta liiketoiminnasta.
Samaan aikaan Viron yksikkö toimi liian itsenäisesti suhteessa Dansken muuhun organisaatioon ja on mahdollista, että yksikön työntekijöitä osallistui epäilyttäviin rahansiirtoihin.
Pankki selvittää työntekijöiden toimia
Pankki on selvityksen pohjalta ryhtynyt "lukuisiin toimiin" nykyisiä ja entisiä työntekijöitään kohtaan. Enemmistö näistä henkilöistä ei pankin mukaan ole enää sen palveluksessa.
Koska pankki ei ole pystynyt tarkasti määrittelemään epäilyttävien rahansiirtojen suuruutta ja näistä tienaamiaan rahoja selvityksessä olleena ajanjaksona, sen hallitus on päättänyt lahjoittaa 1,5 miljardia Tanskan kruunua itsenäiselle säätiölle, joka perustetaan tukemaan kansainvälistä taistelua talousrikoksia vastaan.
Danske Bank vakuuttaa myös ryhtyneensä lukuisiin toimiin, jotta vastaavat tilanteet eivät olisi enää jatkossa mahdollisia.