Suomi 2013. Ohjaus: JP Siili. Tuotanto: Marko Talli. Kuvaus: Jyrki Arnikari. Leikkaus: Harri Ylönen. Musiikki: Pessi Levanto. Pääosissa: Teemu Selänne perheineen ja ystävineen, Hjallis Harkimo, Paul Kariya, Kalervo Kummola, Don Baizley. Kesto: 110 min.
Teemu Selänteen jääkiekkoilijan ura huipulla on jatkunut jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen saavutuksensa niin kotimaassa kuin NHL:ssä hakevat vertaistaan arvioidaan sitä sitten millä mittapuulla hyvänsä.
Selänne on koko kiekkomenestyksensä ajan ollut tiiviisti julkisuuden valokeilassa. Aikana, jolloin medialle on ollut tyypillistä estottomasti repostella yhtä lailla kohteidensa huippuja kuin aallonpohjia, tähden julkisuuskuva on säilynyt häkellyttävän positiivisena.
Teemu, koko kansan ”maitopoika”, ei ole missään vaiheessa joutunut kokemaan julkisuuden kiroja. Leveästi hymyilevän, yltiöpositiivisen velikullan imago on pysynyt kadehdittavan positiivisena.
JP Siilin (Ganes, Härmä) ohjaama dokumentti Selänne (2013) haluaa sukeltaa pintaa syvemmälle, ja kas, mitä päähenkilöstä paljastuukaan. Vajaa parituntinen elokuva kertoo Teemun olevan leveästi hymyilevä, yltiöpositiivinen velikulta.
Sankaritarina käydään seikkaperäisesti läpi lapsuudesta aina viime NHL-kauteen asti. Pojannappulan varttumista veljestrion poikkeuslahjakkuudeksi ja kansainväliseksi lätkälegendaksi kommentoivat paitsi vanhemmat ja muu lähipiiri myös tutut urheiluvaikuttajat Hjallis Harkimosta Don Baizleyyn.
Selänne on viihdyttävä muistelo viime vuosikymmenien kiekkohistoriasta, joka taatusti osuu ja uppoaa suomalaisten penkkiurheilijoiden kollektiiviseen tajuntaan. Teemun seurassa aika ei käy pitkäksi, mutta dokumentin asenne aiheeseensa herättää kriittisiä kysymyksiä.
Vaikka elokuvaan on otettu mukaan myös tummempia sävyjä kuten Teemun suhde vankilassa istuneeseen, huumeita käyttäneeseen isoveljeensä, on dokkarin yleissävy estottoman palvova. Dramaattisempia pohjavirtoja sipaistaan kovin kevyesti, vaikka niiden äärelle olisi voinut pysähtyä pitemmäksikin aikaa. Rivien välistä pilkottaakin kipupisteitä, joiden merkitykset Selänteen lähipiirille ja tähdelle itselleen tuntuvat jääneen käsittelemättömiksi möhkäleiksi.
Suitsutusta on luvassa sitäkin enemmän, eikä siinä toki ole mitään pahaa. Teemu on energinen hengennostattaja, suvereeni ratkaisija ja tinkimätön treenaaja, mitä pelitoverit ja valmentajat kilvan muistelevat suurella lämmöllä.
Mielenkiintoista on päästä kurkistamaan Teemu ja Sirpa Selänteen kotielämään Anaheimissa, missä jo varttuu uusi sukupolvi liukasliikkeisiä kiekkolupauksia. Samalla pariskunnan onnellisuuden salaisuuksia raotetaan humoristisesti.
Selänne toimii hyvin urheiludokumenttina. Vannoutuneimmat fanit todennäköisesti tuntevat Teemun tarinan jo läpikotaisin, mutta parhaimmillaan ohjaaja Siili antaa katsojille mahdollisuuden arkipäiväiseen hengailuun supertähden seurassa. Kokonaan toinen juttu sitten on, miten arkiseksi kukin kiekkomiljonäärin elämän mieltää.
Teksti: Outi Heiskanen