Voiko ystävän kanssa sekstailla?
Kirjoitinkin aiemmin jo vakipanoista, noista luojan lahjoista sinkuille. Mutta miten friends with benefits - eli ystäviä seksieduilla -tyyppinen suhde eroaa rennosta vakisutinasta?
Lähtökohtaisesti en itse usko heteromiehen ja -naisen väliseen ystävyyteen. Se menee kuitenkin panemiseksi, eikä siitä silloin ole paluuta. Siksi en henkilökohtaisesti usko siihen, että kaksi ystävystä alkaa paneskelemaan ja säilyttää päälle vielä ystävyytensä, vaikka joku sen on voinutkin kokea toimivaksi ratkaisuksi. Sen sijaan itse uskon ennen kaikkea siihen, että vaikka parisuhde loppuu, seksin ei tarvitse. Ainakaan ihan heti. Olisi kauheaa, jos eron jälkeen putoaisi täysin tyhjän päälle ja menettäisi suhteen lisäksi seksinkin. Etenkin silloin, jos se toinen osapuoli ei ole aivan kaamea jurpo.
Toki sekstailu välittömästi eron jälkeen voi tehdä hallaa paranemisprosessille (lue: se tekee taatusti hirveää hallaa paranemisprosessille). Mutta kun haavat eivät enää ole niin auki, voiko siitä olla jotain haittaa, jos viettää aikaa hyväksi havaitun ja turvallisen tyypin kanssa telkkua tuijotellen ja seksiä harrastaen? Sehän voi olla ihan luontevakin osa paranemisprosessia? Siis sitten, kun niitä suuria rakastumisen tunteita ei ihan oikeasti enää ole.
Siinä missä vakipanon kanssa ei juuri tv-sarjoja tuijotella tai rupatella ihmissuhteista, voi fwb-tyypin kanssa hyvinkin katsoa lemppari-tv-sarjaa, tehdä ruokaa, syödä jäätelöä ja jopa avautua edellisistä treffeistään. Fwb-tyyppi voi olla tärkeäkin osa elämääsi. Itse olen harrastanut tätä ihan jokaisen exäni kanssa, ja ihan järjissäni olen vielä.