Seksikolumni: ”Kyllä tuossa iässä pitäisi jo tyytyä vähempään" – tällaiset kommentit ärsyttävät

Rakkaat viisikymppiset, tai vähän jo päällekin olevat kanssasisaret, kuinka usein saatte kuulla suoraan tai verhotusti otsikon tapaista kommentointia? Koska eihän vanhalla naisella saa enää olla toiveita seksin suhteen, hyvä kun edes sitä seksielämää.

Oleellinen kysymyshän meidän kaikkien kohdalla, iästä riippumatta, on se, että mikä meille riittää.

Minulle ei riitä mies, joka ehtii nähdä minua kahdesti kuussa työkiireittensä keskellä. Vaikka silloin sitten kaikki onkin viimeisen päälle, pöytä varattuna kalliista ravintolasta, hienot ruoat, juomat ja puitteet.

LUE MYÖS:  Seksikolumni: Jokaisen pitäisi käydä tämä keskustelu ennen parisuhteen aloittamista

Tai mies, joka alle puolen minuutin suutelun ja hellittelyn jälkeen vetää housunsa alas ja vaatii suihinoton, loppuun asti. Ja sitten poistuu paikalta. Oujee, siinäpä sitä minullekin hurmosta kerrassaan.

Minulle ei riitä edes mies, joka kutsuu kotiinsa, kokkaa hyvin, katsellaan telkkaa ja illalla sitten muutaman minuutin ajan keskinkertaista seksiä, jonka jälkeen mies heti nukahtaa ja aamulla ei edes halaa ennen vuoteesta nousemista. Ei tule toisia treffejä koskaan tuolla panostuksella minun kanssani.

Aikuinen nainen tai vanhempi nainen, miten nyt itse kukin haluaa asian ilmaista, tuntee yleensä jo tarpeensa. Ja minulla se on sangen penetraatiokeskeinen, hellyyttä, läheisyyttä ja kiihkoa vaativa kehoyhteensopivuus. Löysin tuon sanan muutama kuukausi sitten, ja se teki minuun vaikutuksen.

Kehoyhteensopivuus. Joidenkin kanssa semmoinen vain on, heti ensimmäisellä kerralla. Kosketuksessa, ihossa, liikkumisessa on jotain taianomaisen helppoa ja luontevaa. Kuin olisitte aina olleet yhdessä. Ja hyvät ihmiset, kun sellaisen löydätte, pitäkää hänestä kiinni! Jos ette ollenkaan tajua, mistä puhun, jatkakaa etsimistä. Älkää tyytykö ihan kivaan. Vähempään. Keskinkertaisuuteen.

Entä jos seksi, orgasmi ja läheisyys ei ole tärkeää? Jos noista asioista ei välitä? Jos oikeasti haluaa mieluummin niitä hienoja illallisia, sohvaperunana oloa ja nopeasti ohitettua seksiä, kun ei siitä itse mitään irti saa?

Minun pitäisi varmaan ymmärtää myös heitä, olla sitä mieltä, että jos kerran olet tyytyväinen elämääsi ilman hekumaa, väreilevää odotusta, kosketuksesta kananlihalle menevää ihoa, niin mikäpä siinä. Kun se kerran riittää.

Mutta en silti malta olla kysymättä. Riittääkö se sen takia, että olet oikeasti kokenut, että fyysinen puoli suhteessa ei ole sinulle tärkeä, vai riittääkö se siksi, että kumppanisi ei saa sinusta esiin kaikkia puolia? Nautitko ruumiistasi, aistillisuudesta, hyväilystä, laukeamisesta itsesi kanssa? Jos nautit, niin luultavasti nauttisit niistä myös kumppanin kanssa. Sinulle rakas kanssasisar, annan neuvon, älä tyydy puolinaiseen elämään, vaan etsi oma puuttuva palasesi.

Sillä me kaikki olemme sen arvoisia. 

LUE MYÖS:  Seksikolumni: Mummeli haki seuraa tositarkoituksella – pöyristyi rivoista vastauksista​​​​​​​