Seitsemän kiloa, Juti.
Se oli jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Curt Lindströmin viesti puolustaja Timo Jutilalle jouluna 1994. Lindströmin mielestä Jutilan piti pudottaa painoa, jotta hän mahtuisi kevään 1995 MM-kisoihin.
Jutila laihdutti, teki MM-loppuottelussa maalin ja johti joukkueen kapteenina yhdessä Kulta-Curren kanssa Suomen ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuteen. Lindström kertoi itse jälkikäteen julkisuuteen Jutilalle esittämästään laihdutusvaatimuksesta.
Näin yksinkertaista se oli vajaat kolmekymmentä vuotta sitten. Voisiko maajoukkuevalmentaja toimia Lindströmin tavoin tänä päivänä?
– Ei, Olympiakomitean ja Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean urheiluravitsemuksen vastaava asiantuntija Laura Manner sanoi Moderni urheilulääketiede ja valmennus -verkostotapahtuman yhteydessä Helsingissä.
– Vaikka tiedämme, että tällaista tapahtuu, tällaisten esimerkkien antaminen on tosi vaarallista. Alamme helposti kuvitella, että kaikkien jääkiekkopuolustajien pitäisi olla tietyn muotoisia, vaikka niin ei ole, Manner selitti.
Jutilan ja Lindströmin päivistä ei ole muuttunut se tosiasia, että paino ja kehonkoostumus voivat vaikuttaa urheilijan suorituskykyyn ja lajitekniikkaan.
Mutta käsitys siitä, miten painosta ja ihmisten kehoista saa puhua, on mullistunut.