"Se olisi katastrofi" – hoitajien joukkoirtisanoutumisen uhka aiheuttaa pelkoa sairaanhoitopiireissä

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén kommentoi hoitajalakon tilannetta ja irtisanomisuhkaa:"En ota ollenkaan syyllisen viittaa harteilleni" 3:30
Miten Aki Lindén vastaa ammattijärjestöjen syytöksiin siitä, että hän on asettunut työnantajan puolelle? Katso haastattelu videolta!

Sairaanhoitopiirit eivät vielä tänään osanneet arvioida MTV Uutisille, miten mahdollisiin irtisanomisiin olisi mahdollista varautua.

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super tiedottivat eilen peruvansa hoitajalakon toisen vaiheen. Lakon oli määrä alkaa tänään kello kuudelta. Ensimmäisessä lakossa oli mukana noin 25 000 hoitajaa kuudessa sairaanhoitopiirissä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan alueella pyritään nyt palaamaan sairaaloiden toiminnan osalta normaaliin.

Tätä haastavat kuitenkin lomakausi ja järjestöjen tänään aloittama ylityö- ja vuoronvaihtokielto. Lisäksi järjestöt ilmoittivat eilen aloittavansa toisen lakon sijaan joukkoirtisanoutumisen valmistelun. 

– Erityisesti meidän potilaidemme ja väestön kannalta tämä on ainakin hetkellisesti erittäin suotuisa kehitys. Siitä, mitä tuleman pitää, olen erittäin huolestunut, Pietilä kommentoi.

"Se olisi katastrofi"

Pietilällä ei ole tiedossa, kuinka suuri osa potilaita hoitavasta henkilökunnasta kuuluu työtaisteluiden piiriin. Työnantajalla ei ole lupaa tiedustella työntekijöiltään ammattiliiton jäsenyyttä.

Pietilän mukaan varmaa on kuitenkin se, että järjestäytymisaste on niin korkea, ettei normaalia toimintaa pystyttäisi joukkoirtisanoutumistilanteessa turvaamaan.

– Kyllä järjestäytymisaste sen verran korkea on, että se olisi katastrofi, jos me tällaisen joukkoirtisanoutumistilanteen keskeltä sitten itsemme löytäisimme.

– Tässä vaiheessa on kovin vaikea vielä arvioida sitä, mitkä toimenpiteet tulevat kysymykseen mikäli joukkoirtisanoutumissuunnitelmat toteutuvat.

Joukkoirtisanoutumiseen toistaiseksi vaikea varautua

Etelä-Savon hyvinvointialue ei kuulunut ensimmäisen lakon piiriin, mutta aluetta koskee Tehyn ja SuPerin julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto.

Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälän mukaan kielto on vaikuttanut toimintoihin Mikkelin keskussairaalassa.

– Sairaalatoiminnan kannalta ollaan oltu ihan pelkästään tämän ylityö- ja vuoronvaihtokiellonkin kanssa aika moisessa kriisijohtamisen tempuissa, kun se osui näin korona-aallon huippuun.

Seppälän mukaan joukkoirtisanoutumisen kaltaiseen toimenpiteeseen on toistaiseksi hankala varautu etukäteen.

– Ei tiedä miten se kohdennetaan ja minkälaisilla alueilla. Kaikki toiveet ovat siinä, että sovinto tulee, koska kyllähän suomalaisen terveydenhuollon tilanne on hyvin haastava ihan pohjiltaankin ilman minkäänlaisia työtaistelutoimia. Ymmärrän hirveän hyvin henkilöstönkin paineen, venymistä on vaadittu jo vuosia, jo ennen koronaakin.

Takataskussa ei valmista suunnitelmaa

Seppälän mukaan takataskusta ei löydy valmista suunnitelmaa joukkoirtisanoutumisen varalle. Haasteen luo muun muassa osaavien korvaajien löytäminen.

– Hoitohenkilöstö on äärimmäiseen huippuunsa koulutettu, jos mennään sairaalatoimintaan.

– Vaikka kätilöihin, leikkaussaliin tai teho-osastolle ei niin vaan siirretä henkilökuntaa muualta. Nämä ovat kaikki yksilöllisiä yksiköitä, joissa pitää suunnitelma tehdä juuri sitä toimintoa koskien.

Lue myös:

    Uusimmat