"Se konjakki oli pahinta myrkkyä kakkospäivään" – Leijonien MM-kullasta 2011 seurasi unohtumaton torijuhla, pokaalin kovat vaiheet ja kansallinen keskustelu juomatavoista

Juttusarjassa Bratislavan MM-kisoista 2011 on seurattu Leijonien viimeisintä kultakevättä vaihe vaiheelta kohti unohtumattomia torijuhlia joukkueessa olleiden sekä tapahtumista tehtyjen uutisten kautta. Sarja päättyy nyt kuudenteen ja viimeiseen osaan.

_MAINOS

Jääkiekon MM-kisat C Morella!

Leijonien ensimmäiset ottelut:
Suomi-Kanada 10.5. klo 17.10 C More Sport 1/MTV3
Slovakia-Suomi 11.5. klo 21.10 C More Sport 1/MTV3
USA-Suomi 13.5. klo 17.10 C More Sport 1/MTV3

Kaikki ottelut suorana C Morella ja cmore.fi -suoratoistopalvelussa!​​​​​​​

LUE MYÖS SARJAN EDELLISET OSAT:

OSA 1: Leijonien MM-kevät 2011 käynnistyi NHL-kadolla ja tiukoilla keskusteluilla Jere Karalahdesta – Bratislavan kultajoukkueen matka askel askeleelta

OSA 2: Leijonat sai matkalla MM-kultaan 2011 todellista shokkihoitoa – ”Olin ennen sitä peliä hermostuneempi kuin koko turnauksen aikana”

OSA 3: Leijonien valmennusjohdon raju riita käänsi kurssin kohti MM-kultaa: ”Mikko Koivu ja Tuomo Ruutu katsoivat minua silmiin, että tee jotain”

OSA 4: Mikael Granlundin elämää määrittävä teko ja suoranainen taakka – kultaleijonat eivät vieläkään käsitä "sen maalin" yhtä erityispiirrettä

OSA 5: Leijonien valmennus pidättäytyi kaikista hengennostatuksista ennen kultaista MM-finaalia 2011 – pelaajilta selvä vaatimus, miten Tre Kronor halutaan käydä läpi

Ruotsin MM-loppuottelussa 6-1-lukemin kaatanut Leijonat lähti Bratislavan iltajuhlien jälleen kohti kotimaata maanantaina puolenpäivän jälkeen. Finnairin erikoisvuoro AY7164 pääsi kuitenkin matkaan tunnin myöhässä osan porukasta oltua vielä turvatarkastuksessa alkuperäisenä lähtöaikana.

Helsingin päässä tapahtumat alkoivat nopeasti seurata toisiaan. Joukkue laskeutui kotimaan kamaralle portaita pitkin. Ryhmä oli kultahuumassa onnellisen irrallaan. Jos joku kaatui rähmälleen punaiselle matolle, hänet nostettiin siitä joukolla ylös.

– Ja siinähän tietysti sattui ja tapahtui kaikenlaista. Siinäkin yritettiin pitää veljistä huolta, nauraa valmennusjohtoon kuulunut Petri Matikainen.

Olut loppui koneesta

Maailmanmestareiden päästyä ilmaan Bratislavasta, juhlat jatkuivat lentokoneessa. Mukaan oli päässyt sekalainen joukko toimittajia, ja kamerat kuvasivat koko ajan. Koneen perämies kävi pian kertomassa joukkueenjohtaja Timo Jutilalle, että pääosa lennolle varatuista oluista oli jäänyt Suomeen.

Puheenjohtaja Kalervo Kummola päätti tässä vaiheessa, että vähät miedot juomat menevät pelaajille. Johtoryhmä sen sijaan paikkasi vajetta terävillä.

– Ja kyllähän sitä sitten löytyi. Sehän oli se konjakki pahinta myrkkyä kakkospäivään, ja siinä sitten osalle kävi heikosti, Kummola tuumi Mika Saukkosen toimittamassa Juti-kirjassa.

Jostain syystä lentokone pysäytettiin kentälle sen sijaan, että pelaajat olisi saatu turvallisemmin terminaalin suojiin. Kollegaansa Pasi Nurmista punaiselta matolta pystyyn nostanut Petri Matikainen pitää tätä pienenä kauneusvirheenä.

– Näin jälkikäteen ajateltuna, olisi se joukkue pitänyt jotain toista kautta laittaa koneesta ulos. Ja jättää osa sisään. Mutta ei kaikkea tule aina ajateltua, eikä se minun hommani olekaan. Kaikki ovat kuitenkin aikamiehiä eivätkä mitään lapsia.

Näky kaupungilla loksautti pelaajien suut auki

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin virallisen vastaanottotilaisuuden jälkeen joukkue suuntasi riehakkaan hotellilounaan kautta illansuussa kohti Helsingin kauppatorin kansanjuhlia. Näky pääkaupungin kaduilla oli täysin käsittämätön.

Tuomo Ruudun mukaan omissa ympyröissään hotellin ja hallin välillä kulkenut joukkue ei osannut aavistaakaan, mitä vastassa oli.

– Totta kai turnauksen jälkeen kuuli, että Suomessa jengi on tosi fiiliksissä, mutta sitten kun tuli Suomeen ja näki sen ilon ja juhlinnan, se oli ihan absurdia. Ei sitä osannut edes kuvitella.

– Siellä oli ratikkapysäkkien päällä ihmisiä. Tuntui, ettei Suomi enää olekaan mikään sääntöjen maa. Tuntui, että ne kaikki on unohdettu ja kaikki vain juhlivat hyvällä fiiliksellä, Ruutu kuvailee tunnetta.

Bussien kattotasanteille nousseet pelaajat saivat valtavat ihmismassat liikkeelle. Osa seisoi katujen laidalla työmaakuopissa, pysäkkikatosten päällä tai istui puissa ja patsailla, jos muualle ei mahtunut. Kauppatori oli tupaten täynnä ihmisiä, kun maajoukkue nousi lavalle Vesa-Matti Loirin, Petri Nygårdin, JVG:n ja Tuure Kilpeläisen esiintyessä.

– Tietyllä tapaa tuli sellainen olo, että oliko tämä suoritus kuitenkaan näin iso. Ei sitä osaa kuvaillakaan, kuinka paljon sitä porukkaa oli, Petteri Nokelainen kertoo.

Myös Petri Matikaiselle näky oli pysäyttävä.

– En voinut kuvitellakaan, miten iso juttu se suomalaisille on. Se käsittämätön määrä porukkaa Helsingissä ja se väentiheys. Voiko tämä olla totta? Näinkö iso juttuko tämä oli? Matikainen ajatteli.

Ylilyöntejä sattui niin joukkuelta kuin medialta

Pelaajien osalta juhlat jatkuivat Helsingin ympäristössä vielä muutaman päivän ajan. Kaupungin katujen puhdistuessa karnevaaleista puhe alkoi vähitellen kääntyä ylilyönteihin, joita juhlien yhteydessä oli tapahtunut.

Jutila kertoi kirjassaan lennon myöhästyneen, koska moneen juhlien aikana osallistunut puolustaja Anssi Salmela oli pudottanut ”kundiksi” ristityn voittopokaalin bratislavalaiselle mukulakivikadulle. Kannu täytyi korjata ennen kotiinpaluuta.

Lennolla ja Suomessa tv-kameroiden eteen päätyi joukkueen jäseniä, joiden ei siinä kunnossa olisi pitänyt esiintyä missään julkisesti. Nokelainen antaa asiasta kritiikkiä myös median suuntaan.

– Onhan siinä sitä, kun kukaan ei ole nukkunut ja ollaan pelattu pitkä turnaus, niin totta kai se koko touhu kertaantuu. Tietyltä osalta asiat menivät ehkä vähän yli, ja ymmärrän sen argumentin, että millaisen viestin annamme junnuille.

– Mutta sitten pitää myöskin muistaa se, että mitään jeesustelua siitä on turha tehdä. Juhlat kuuluvat urheiluun ja onnistumiseen ilman muuta isona osana, Nokelainen huomauttaa.

– Siinä oli silti ylilyöntejä pelaajilta kuin myös medialta. Siinä epäonnistuttiin tietyllä tavalla, koska ei siinä kaikki olisi pitänyt eetteriin mennä, mitkä menivät.

– Minun mielestäni pelisilmä petti vähän medialtakin. Totta kai nämä ovat aivan kultaista kamaa, ei siitä mihinkään pääse, mutta vastuu on oltava myös siitä, millaista viestiä laitetaan junioreille, hän jatkaa.

Pokaalia korjattiin taas ennen kesä-Suomen kierrosta

MTV3 oli paikalla juhlien jälkeisinä päivinä, kun palasiksi mennyt MM-pokaali oli kultasepällä korjattavana ennen kuin se voitiin päästää Turusta alkaneelle kiertueelle, jonka aikana jokainen sai Stanley Cupin tavoin nostella kannua omilla kotikulmillaan.

Heikkoa tekoahan se pysti tuntui suomalaisen asiantuntijan mukaan olevan. Alkuperäinen voittomalja oli toki otettu jo kaukalosta poistuessa pois mestareilta, ja matkaan annettiin vain kopio aidosta.

Alkukesän mittaan juhlatunnelmat rauhoittuivat. Petteri Nokelainen muistaa lämpimästi oman hetkensä Imatran kävelykadulla, jossa hän pääsi esittelemään kultamitaliaan ja paljon nähnyttä mestaruuspokaalia.

– Se oli pienimuotoinen kansanjuhla, mutta sielläkin taisi olla useampi tuhat ihmistä paikalla. Se oli kyllä makeeta ja jo huomattavasti rauhallisempaa. Olihan se upea kokemus myös, Nokelainen toteaa.

– Siinä varsinkin pääsi junioreita tapaamaan ja jeesaamaan. Muistan omasta nuoruudestani noita juttuja, niin ne ovat sellaisia juttuja, jotka nuorille jäävät verkkokalvoille. Sen puolesta se oli tosi hieno juttu, että jokaiselle järjestettiin tuollainen päivä.

Kummola joutui pahoittelemaan tapahtumia

Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola joutui pyytämään juhlissa tapahtuneita ylilyöntejä julkisesti anteeksi.

– Tässä on kuitenkin aika pienestä porukasta kysymys. Jos se muutaman kohdalla meni vähän yli, niin kyllä heidän kanssaan varmaan jutellaan asiasta, ja katsotaan sitten, mitä ne jälkiseuraamukset voisivat olla. Mutta luulen, että se rangaistus on aika paljon jo tullut julkisesti, Kummola muotoili MTV3:lle.

Petri Matikainen kertoo päävalmentaja Jukka Jalosen pääasiassa hoitaneen juhlien ikävän jälkiselvittelyn valmennusjohdon osalta.

– Tietysti siinä oli jotain palaveria Kalen ja (toimitusjohtaja) Nurmisen Matin kautta. Jotakin pientä oli, mutta ei nyt valmennukselle sillä tavalla. Jukka hoiti sen omalla tavallaan, Matikainen kertoo.

Matikaiselle vuoden 2011 antaumuksellinen juhlinta edustaa tietyn aikakauden loppua. Lätkäjätkät osaavat toki edelleen pitää hauskaa, mutta jokin on muuttunut nuorissa pelaajissa.

– Olemme osanneet ottaa oppia. Eihän pelaajat enää ota kuin yhden oluen ja se on siinä. Näin se menee nykypäivänä, Matikainen heittää.

Kiekkohullulla kansalla MM-juhlat jatkuivat pitkälle kesään. Poika saunoi koko rahan edestä.

Juttusarja Bratislavan kultakeväästä 2011 päättyy.