Mainos

Mikael Granlundin elämää määrittävä teko ja suoranainen taakka – kultaleijonat eivät vieläkään käsitä "sen maalin" yhtä erityispiirrettä

3:34
Videolla Mikael Granlund kertoo vuoden 2016 MM-kisoissa tehdyssä haastattelussa, miksi ilmaveivistä puhuminen muuttui hänelle kiusalliseksi asiaksi, jota toimittajat eivät enää edes uskaltaneet ottaa esiin hänen seurassaan.

Mikael Granlundin MM-kisoissa 2011 tekemästä ilmaveivistä meuhkattiin kultajuhlien jälkeen kyllästymiseen asti, mutta onko Bratislavan ihmeteosta sittenkään kaikki kerrottu? Leijonien vaihtopenkillä tapahtunutta seuranneet joukkuetoverit ällistyivät tekoa enemmän tavasta, jolla Granlund maalinsa pohjusti. Juttusarja vuoden 2011 kultakisoista jatkuu ikimuistoisesta välierästä Venäjää vastaan.

Juttusarja Bratislavan MM-kisoista 2011 käsittelee Leijonien viimeisintä kultakevättä vaihe vaiheelta kohti unohtumattomia torijuhlia joukkueessa olleiden sekä tapahtumista tehtyjen uutisten kautta.

LUE MYÖS SARJAN EDELLISET OSAT:

Mikael Granlund pysäytti Suomen ajassa 25:13. Vasta 19-vuotias kiekkotaituri koukki puolustaja Dmitri Kalininin mailan ulos tilanteesta, nosti Venäjän maalin takana kiekon lapansa päälle ja kiepautti sen yhdellä riuhtaisulla hölmistyneen maalivahti Konstantin Barulinin olan yli aivan yläkulmaan.

– Oi näittekö, minkä maalin kaveri iskee? huusi nopeasti tilanteen tajunnut selostaja Antero Mertaranta.

Oli syntynyt ilmiö, josta puhuttiin pitkälle kesään asti. Kuva piirtyi postimerkkeihin, ja lapsiperheiden orastaville nurmikoille ilmestyi muun muovikrääsän lisäksi nyt myös ilmaveivisettejä. Taivas varjele, mitä kaikkea muuta sieltä tulikaan.

Ainakin elinikäinen taakka pelaajalle itselleen.

Tekoa ihmeellisempää oli vauhti, jossa kaikki tapahtui

Granlundin maali oli toki vain yksi osuma tärkeässä 3-0-voitossa, jolla Leijonat raivasi tiensä Venäjän ohi MM-kisojen loppuotteluun. Se kuitenkin räjäytti siihen asti äärimmäisen tasaisessa ottelussa suomalaiset sellaiseen roihuun, ettei mikään voinut Leijonia enää pysäyttää.

– Täytyy sanoa, etten oikein edes nähnyt, mitä tapahtui. Se oli vähän outo tilanne, kun kaikki kävi niin nopeasti, muistelee Tuomo Ruutu, yksi kultakevään sankareista.

– Se tapa, jolla Mikke teki sen maalin, oli ihan hävytön. Vastustajalla oli kiekko ja yhtäkkiä parissa sekunnissa se olikin ilmaveivillä Venäjän maalissa. Sen takia täytyi itsekin kysellä, että mitä siinä oikein tapahtui, Ruutu sanoo.

Ilmaveivejä – tai kanadalaisittain lacrosse-maaleja – oli ennen vuoden 2011 toukokuun 13. päivää totuttu näkemään lähinnä Pohjois-Amerikan juniorisarjoissa. Ruutu ei suoranaisesti muista, oliko temppu NHL:ssä kirjoittamattomilla säännöillä kiellettyjen asioiden listalla, mutta todennäköisesti veiviä yrittäneet olisi sekunnissa lanattu jään pintaan.

– Kun NHL:ssä olet maalin takana takapuoli kiinni lankussa, niin et sinä ehdi olla siellä edes suorassa asennossa. Siellä on niin paljon vähemmän tilaa. Monesti pakit ajavat sinut pois maalin takaa ja he pystyvät huitomaankin sinne maalin taakse. Totta kai eurooppalaisessa kiekossa on paljon enemmän tilaa maalin takana, Ruutu vertaa.

– Ilmaveivimaaleja on nähty aikaisemminkin, kun sinne ollaan pysähdytty ja veivattu kiekko maaliin, mutta se tuossa on uskomatonta, että missä vauhdissa se tapahtui. Olet juuri nostanut toisen kaverin mailaa ja… kenellä tulee edes mieleen tehdä sitä tuollaisessa vauhdissa? Se siinä uskomatonta olikin, Ruutu ihmettelee.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Osoitus koko joukkueen flow-tilasta

Petteri Nokelainen nostaa esiin saman asian. Granlund näyttää uusintakuvissa siltä, että kuvio oli koko ajan mielessä selvänä. Tuosta karvaamalla kiekko haltuun, lennossa lavan päälle ja maaliin. Sellaista ei vain yksinkertaisesti voi olettaa – tuskin kovin paljoa suunnitellakaan.

– Tuollainenhan tulee selkäytimestä. Nuori mies flow-tilassa. Ei tuo ole sellainen, että sitä suunniteltaisiin missään, Nokelainen sanoo.

– Se ei ollut edes pysähdys maalin taakse, vaan hän tempaisi sen liikkeestä. Se kertoo ehkä ”Mikestä” aika paljon pelaajana, mutta myös siitä tilasta, jossa hän ja aika moni muukin tuosta joukkueesta pelasivat. Olimme pelaamisessa aivan ytimessä.

Toisen erän alussa tullutta maalia ei Leijonissa voitu jäädä ihailemaan. Vastassa oli hurjalla joukkueella MM-kultaa voittamaan tullut Venäjä, ja välierää oli yhä yli puolet pelaamatta. Erätauolla Granlund sai joukkuetovereilta olantaputuksia, mutta siihen tuulettelut jäivät.

–  Olihan se huikea suoritus, vaikka eivät pelaajat sitä pelin aikana lähde perkailemaan. Se on jännä, miten pelaajat suhtautuvat peliin niin kliinisesti ja kun fokus on siinä, niin eihän tuollainen herätä hirveää spekulointia pelin sisällä, Nokelainen miettii.

– Mutta kyllähän sitä pelin jälkeen kelailtiin, ja varmaan kotiyleisössä vielä tuhat kertaa enemmän. Se on mahtava maali, mutta ei siinä auta jäädä ihailemaan noita juttuja. Totta kai se (erätauolla) Mikelle kerrottiin, että oli hieno maali, muttei sitä spekuloida, että olipahan suoritus. Kyllä sen aika on sitten pelin jälkeen.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Hiljainen poika, josta tuli koko joukkueen lempilapsi

Leijonat voitti ottelun lopulta 3-0, kun hurmokseen yltynyt joukkue iski vielä päätöserässä kaksi häkkiä. Kesken kisojen kokoonpanoon nostettu Jani Lajunen seurasi oman päätylankkuihin suuntautuneen laukauksensa ja sohaisi sen Barulinin kautta maaliin reilut 12 minuuttia ennen loppua.

Hetkeä myöhemmin hermonsa menettänyt Ilja Kovatshuk huitoi itsensä jäähylle muuriksi kasvaneen Petri Vehasen peitettyä kiekon hanskansa alle. Ylivoimalla Jarkko Immonen liukui Venäjän lamaantuneen neliön keskelle ja napautti maalin kulmalta Granlundin lättysyötöstä 3-0-maalin.

Pukukopissa pienessä roolissa viihtyneestä oululaispojasta oli tullut koko joukkueen lemmikki. Ei pelkästään välierän, vaan koko MM-kisojen aikana esittämiensä kylmäpäisten otteiden ansiosta.

– Hän pelasi loistavan turnauksen. Hänhän oli ihan nöösipoika tavallaan. Nöyrä jätkä, kuten hän vieläkin on.  Siellä jonon jatkeena hän oli, muistelee apuvalmentaja Petri Matikainen.

– Nämä nuoret vain nykyään näyttävät ratkovan näitä pelejä tuollaisella tappavalla tyylillä, niin kyllä siitä koko joukkueen lempipoika tuli, Matikainen jatkaa.

Petteri Nokelainen oli saanut saman kevään SM-liigan puolivälieräsarjassa katsella muun Jokerien joukkueen tavoin Granlundin taiturointia HIFK:n paidassa.

– Hän oli kopissa hiljainen kaveri eikä hänellä ollut samalla lailla roolia kuin ehkä tänä päivänä. Mutta ehkä tuo maalikin kuvasi sitä, että hänellä ei ollut minkäänlaisia paineita, toteaa Nokelainen.

– Hän oli varmaan ennakkoluulottomin pelaaja, mitä tuossa joukkueessa oli. Johtajuus ja kaikki ylimääräinen oli Mikko Koivun ja muun vanhemman kaartin harteilla siellä. Hänen piti vain pelata hyvin, ja Mikkehän ylitti kaikki odotukset siinä turnauksessa.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

"Sen takia en ole oikein ikinä halunnut siitä puhua"

Edellisen kesän NHL-draftissa yhdeksäntenä pelaajana Minnesota Wildiin varattu Granlund pelasi kultakisojen jälkeen vielä yhden kauden Suomessa ennen lähtöään Pohjois-Amerikkaan. Odotukset NHL-debyytistä ja uusista ihmeteoista kasvoivat täysin epärealistisiin mittoihin.

Seuraavan vuodenvaihteen nuorten MM-kisoissa hän teki seitsemässä ottelussa tehot 2+9=11. Karmeasti kääntyneen välierän voittolaukauskisassa kiekko karkasi taiturin lavasta. Ruotsi eteni finaaliin. Miesten MM-kotikisoissa 2012 hirvittävään mediapyöritykseen joutunut Granlund jäi kymmenessä pelissä pisteisiin 1+4. Leijonien pelit päättyivät hävittyyn pronssiotteluun, kun Venäjän karhu oli sitä ennen syönyt isännät elävältä välierissä.

Ilmaveivistä oli tullut vuoden aikana Granlundille taakka, jota hän kantaa varmasti elämänsä loppuun asti. Hieno maali suomalaisen jääkiekon historiassa, mutta täysin yliampuvalla hypetyksellä lähes kirosanaksi muuttunut ilmiö, josta toimittajat eivät oikeastaan enää edes uskaltaneet kysyä pelaajalta itseltään.

– Tietyllä tavalla – niihin mittasuhteisiin, mihin se kasvoi siinä kohtaa – se alkoi tulla siitä, että se on yhdestä maalista ja minun mielestäni kyse oli koko ajan joukkueesta ja siitä, mitä me teimme. Voitimme jotain tosi makeeta siellä, Granlund kertoi C Morelle vuoden 2016 MM-kisoissa, ilmaveivin viisivuotismuistopäivänä.

– Sen takia en ole oikein ikinä halunnut siitä puhua sillä tavalla isommin, koska siellä tapahtui paljon hienompia juttuja. Voitimme maailmanmestaruuden ja siihen tarvittiin joka ikinen jätkä. Ja se yksi maali oli vain osa sitä tarinaa.

Kuusiosaisen juttusarjan viidennessä osassa käydään läpi Bratislavan MM-finaali, jossa Leijonia vastaan asettui vakuuttavasti eteenpäin jyrännyt Ruotsi.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja